Kun lapsi sairastaa

Sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen. Huoltajat merkitsevät lapsen sairauspoissaolon Päikkyyn mahdollisimman pian sairauden ilmettyä. Asiakastietojärjestelmän poissaolomerkintöjä ei korjata takautuvasti sairaudesta johtuviksi poissaoloiksi. Huoltajien toivotaan ilmoittavan myös sairauden syyn henkilökunnalle. Tiedon saaminen on välttämätöntä, jos lapsella on jokin tarttuva tauti, esimerkiksi täitä, kihomatoja, syyhyä, märkärupea tai oireita niistä. Varhaiskasvatusyksiköstä tiedotetaan muita huoltajia edellä kuvatuista todetuista taudeista.

Jos huoltaja tarvitsee todistuksen sairaan lapsen hoidon järjestämisestä työnantajalle, tulee hänen olla yhteydessä oman alueen sairaanhoitajaan.

Kuumeella ei ole virallisesti hyväksyttyä raja-arvoa, mutta kainalosta mitattuna kuumeen rajana voidaan pitää 37.5 °C:ta. Vähäinenkin liikkuminen nostaa arvoja herkästi, ja niinpä mittaus on syytä pyrkiä tekemään lapsen ollessa levossa. Kun lapsi on aktiivinen ja leikkii, ruumiinlämpö saattaa terveenäkin nousta 38 asteeseen. Ruumiinlämpö nousee helposti myös silloin, kun lapsi oleskelee hyvin lämpimässä huoneessa tai vaikka heräilee päiväunilta peittojen alta. Mikäli lapsella ei ole muita sairauden oireita (esim. nuhaa, yskää) kuin lämpöä, vähennä lapsen vaatetusta ja toista mittaus hetken kuluttua uudelleen.

Lapsen sairastuminen varhaiskasvatuspäivän aikana

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuspäivän aikana, siitä ilmoitetaan vanhemmille. Lapsi tulee hakea pois mahdollisimman pian. Jos lapsi sairastuu äkillisesti vakavin oirein, henkilöstö vie lapsen Nokian terveyskeskukseen. Vanhemmille ilmoitetaan asiasta heti. Vanhemmilla on vastuu lapsen jatkohoidosta.

Varhaiskasvatukseen palaaminen sairastamisen jälkeen

Sairaan lapsen tulee saada riittävästi lepoa. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kun hän jaksaa osallistua toimintaan ryhmässä eikä tartuntavaaraa ole. Lapsella tulee olla yksi kuumeeton tai oireeton päivä ennen varhaiskasvatukseen paluuta. Tarvittaessa lääkäri tai lapsen oman alueen sairaanhoitaja määrittelee lapsen toipumisajan. Tarttuvien tautien eristämisaikaa tulee noudattaa. Lapsesi ryhmän ilmoitustaululta ja tämän sivun oikeasta reunasta näet taulukon lasten tarttuvista taudeista. Lapsen poissaolotarve voi olla pidempi kuin eristämistarve.

Lapsen lääkitseminen ja lääkkeen säilyttäminen

Lääkärin määrätessä sairaalle lapselle lääkettä, huoltajat voivat mahdollisuuksien mukaan toivoa pitkävaikutteista lääkettä. Tällöin huoltajat voivat antaa lääkkeen kotona lapsen palattua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksessa olisi kuitenkin hyvä olla tiedossa, jos lapsi saa esim. antibioottia kotona. Mikäli lääkkeen antaminen kotona ei ole mahdollista, lääke annetaan varhaiskasvatusyksikössä. Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa vain lääkärin määräämää reseptilääkettä. Huoltaja antaa lääkkeen alkuperäispakkauksessa ohjeineen henkilökunnalle sekä ohjeistaa lääkkeen antamisen ja säilytyksen. Henkilökunta kirjaa asiat ryhmän lääkehoitovihkoon ja huolehtii lääkkeen asianmukaisesta säilytyksestä. Lääkettä ei saa jättää reppuun tai lapsen naulakkoon (koskee myös esim. astmapiippua)

Epidemian hoitaminen

Epidemioiden yhteydessä hygieniaa tehostetaan käsihuuhteella ja ympäristön kosketuspintojen puhdistusta tehostamalla. Näin on hyvä tehdä myös kotona.
Mikäli varhaiskasvatuksessa todetaan useampia tulirokko-, kurkkutulehdus-, märkärupi-, silmätulehdus-, ripuli- tai oksennustapauksia, henkilöstö ottaa hoito-ohjeiden saamiseksi yhteyttä kunnan tartuntataudeista vastaavaan terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja ilmoittaa epidemiaepäilystä terveyskeskukseen.

Lapsen pitkäaikaissairaus

Jos lapsella on pitkäaikaissairaus, laaditaan lapselle yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen lapsen sairauden hoitoon liittyvä suunnitelma varhaiskasvatusta varten ( esim. diabetes, astma, epilepsia, kuumekouristus, vaikeampi allergia tai muu pitkäaikaislääkitystä vaativa sairaus) lääkärin ohjeiden mukaisesti. Tämä lapsen suunnitelma tulee päivittää tarvittaessa ja ainakin toimintakausittain.