Nokian historia

Nokia on yli tuhat vuotta vanhan muinais-Pirkkalan aluetta. Nokia kuului vuosisatojen ajan vanhaan Suur-Pirkkalaan, joka vuonna 1922 jakaantui Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi. Pohjois-Pirkkalasta tuli kauppala vuonna 1937 ja vuotta myöhemmin nimi muutettiin Nokiaksi.

Nokia on osa muinaista Hämeen heimoaluetta ja kuuluu hämäläismurteiden alueeseen. Nokialla onkin vahvat henkiset siteet hämäläisyyteen. Toisaalta Nokian alue on kuului hallinnollisesti vuosisatojen ajan Satakuntaan.

Sana nokia tulee kantasanasta nois, noki. Sillä tarkoitettiin soopelia, ja soopelin hävittyä Suomesta sana tarkoitti muita tummia turkiseläimiä, esimerkiksi näätää. Myöhemmin nois yleistyi tarkoittamaan yleensä turkiksia. Nokia-nimi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä Nokian kartanon yhteydessä vuonna 1505.

Nokian historia tiivistetysti

  • 1868: Nokia oli vankkaa maanviljelysseutua, kunnes vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam päätti rakentaa Nokianvirran kuohujen varteen puuhiomon ja myöhemmin myös paperitehtaan.
  • 1900-luvun alku: Nokia ei jäänyt yhden savupiipun tehdasyhteiskunnaksi, vaan tehdasyhteisö laajeni ja monipuolistui. Siuroon alkoi muodostua saha- ja puuhiomoteollisuuden keskus.
  • 1904: Suomen Gummitehdas Oy vahvisti ratkaisevasti paikkakunnan teollista kivijalkaa sijoittamalla kumitehtaansa Nokialle. Tehtaan pääartikkelina olivat ensin kalossit. Autonrenkaiden valmistus aloitettiin 1930-luvulla.
  • 1930: Kumitehtaan toimitusjohtaja Eduard Polón rakennutti Kerholan työväestön kulttuuriharrastusten edistämiseksi. Teatteri, musiikki ja urheilu ovat yhä tänä päivänä keskeisellä sijalla nokialaisten harrastuksissa.
  • 1942: Siuron Linnavuoreen perustettiin lentomoottoritehdas, jossa alettiin valmistaa seuraavina vuosikymmeninä traktorin moottoreita. Nykyinen AGCO Power on maailman johtava maatalouskoneiden kehittäjä ja valmistaja.
  • 1966: Suuri fuusio, jonka seurauksena kaikki Nokialla toimineet paperi- ja kumiteollisuuslaitokset yhdistettiin Nokia-nimen alle. Nokialla valmistetaan yhä renkaita ja pehmopaperia.

Pirkkalan pitäjästä Nokiaksi

Nokia on muinaisen Pirkkalan pitäjän sydänaluetta, helppokulkuisten harjujaksojen ja ikiaikaisten vesireittien risteyskohtaan syntynyt. Kalaisa Emäkoski houkutteli asukkaita jo varhain. Vanhan Pirkkalan keskus oli tutkimuksen mukaan Nokialla, jossa käytiin erityisen vilkasta turkiskauppaa. Nokian vaakunaeläin, Nokianvirran rantaa kiipeävä nokinäätä kuvaa turkiselinkeinon merkitystä paikkakunnalle.

Pirkkalan pitäjä jakautui vuonna 1922 Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaksi. Pohjois-Pirkkala ulottui Tampereen Rajaportille saakka. Tämä itäinen osa liitettiin vuonna 1937 Tampereeseen samalla kun kunnasta tuli kauppala. Vuodesta 1938 nimeksi tuli Nokia.

Kauppala laajeni huomattavasti kahden kuntaliitoksen myötä 1970-luvulla, kun Suoniemen ja Tottijärven kunnat liitettiin Nokiaan. Kaupungiksi Nokia muuttui vuoden 1977 alusta.

Muinaiskorut kertovat kaupasta ja kansainvälisistä yhteyksistä

Nokianvirtaa reunustaa katkeamaton pääosin rautakautisten (500 eKr.–1150 jKr.) muinaisjäännösten ketju, mikä kertoo virran merkityksestä kulkureittinä ja kalavetenä. Pyhäjärven ja Kuloveden rannoilta on löydetty niin kivi- kuin rautakautisiakin muinaisjäännöksiä.

Ehkä näyttävin löytö on Siuron Knuutilasta vuonna 1928 löytynyt suuri pronssisolki, joka on koristeltu emaloinnein. Se lienee kulkeutunut Nokialle kauppamiesten mukana Virosta Kokemäenjokireittiä myöten.

Pirkkalan emäkirkosta Nokian kirkoksi

Yleisen käsityksen mukaan Pirkkalan ensimmäinen kirkko on rakennettu viimeistään 1300-luvun alkupuolella ja todennäköisesti Pyhäjärven eteläpuolelle. Tämän puukirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Jaakko. Varhemmista kirkkorakennuksista ei ole säilynyt jäänteitä. Vanhimman tunnetun sakraalirakennuksen rauniot ovat Nokian kartanon pihamaalla.

1700-luvulla Pirkkalan seurakunnassa ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Rakentamispaikasta syntyneessä riidassa pidemmän korren veti seurakunnan pohjoisosa, kun Viikin kartanon omistajapariskunta lupasi maa-alueen kirkkoa ja hautausmaata varten sekä Viikin kosken perkauksessa nostetut kivet uuden kirkon raaka-aineiksi.

Vanhaa puukirkkoakin ehdittiin korjata ennen kuin uusi kivikirkko vihdoin valmistui. Alkuperäistä A.F. Granstedtin suunnitelmaa muutettiin intendentinkonttorissa sen päällikön C.L. Engelin johdolla. Empiretyylinen pyörökirkko nousi Viikinharjun laelle vuonna 1838. Korkealla sijaitseva uljas pyhäkkö näkyi kauas.

Nokian kirkko sijaitsee korkealla mäellä Nokiavaltatien vieressä ja puiden keskellä.
Nokian kirkko. Kuvaaja: Mikko Ovaska.

Seurakunnan vanhin kirkko on kuitenkin Suoniemellä, jonne kirkko nousi vanhan tilalle vuonna 1803. Puinen ristikirkko rakennettiin Siuron myllärin Kustaa Stenmanin johdolla. Vuonna 1818 kirkon yhteyteen rakennettiin kellotapuli. Kirkonmäen rakennuksista erikoisin on hyvin säilynyt leikkaushuone, muisto niiltä ajoilta, jolloin lääninlääkäri kävi paikalla tekemässä ruumiinavaukset. Tässä käytössä rakennus on ollut viimeksi 1950-luvulla.

Nuijasota

Historiallisten tapahtumien osalta Nokia tunnetaan parhaiten nuijasodan taisteluista. Kun Etelä-Pohjanmaan talonpojat tarttuivat oikeuksiensa puolustamiseksi nuijaan ja lähtivät kohti etelää vuoden 1596 joulukuun puolivälissä, heidän päämääränään ei suinkaan ollut Nokia vaan eteläisten maakuntien talonpoikien nostattaminen kapinaan ja vallanotto Turun hallinnollisessa ja sotilaallisessa keskuksessa.

Nokia kuitenkin koitui pohjalaisten nuijamiesten kohtaloksi. Vuodenvaihteen 1596–1597 tapahtumat Ylä-Satakunnan kihlakunnan Pirkkalan pitäjän keskusseudulla, Nokian kartanon ympäristössä, olivat ratkaisevia koko nuijasodan nimellä tunnetun sisällissodan kannalta ja siten vaikuttivat myös siihen, millaisen suunnan yhteiskunnallinen kehitys maassamme 1600-luvulla tuli saamaan.

Nokian taistelun muistomerkki

Tampereen Historiallinen seura pystytti vuonna 1933 Nokian taistelun kunniaksi muistomerkin Nokian Viholaan. Seura lahjoitti muistomerkin maa-alueineen Nokian kaupungille 1983. Gabriel Engbergin suunnittelema graniittipaasi sijaitsee lehtikuusimetsikössä kävelymatkan päässä Edenistä. Paaden paikka on valittu nuijasodan autenttisilta tapahtuma-alueilta Nokian kartanon läheisyydestä.

Nokian teollistuminen

Mahtipitäjän agraaria hiljaiseloa uinunut Pirkkala heräsi uuteen aikaan 1860-luvulla, kun vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti vuolaan Emäkosken pohjoisrannalle uusinta paperinvalmistustekniikkaa edustaneen puuhiomon. Siihen saakka ainoat ”teolliset” laitokset olivat olleet koskenrannan myllyt, joiden oikeudet Idestam sai määräajaksi hallintaansa. Koskenranta- ja vesioikeudet hän vuokrasi Viikin kartanolta. Ensimmäiset lapionpistot hiomon rakentamiseksi iskettiin vuonna 1868.

Hiomorakennuksia nousi pohjois- ja etelärannalle, mutta puisina ne olivat alttiina tulipaloille, joten meidän päiviimme ensimmäisiä rakennuksia ei ole säilynyt. Vanhimmat vuonna 1871 perustetun Nokia-yhtiön rakennukset löytää Tehdassaaresta.

Idestamin aikana kunnostettiin teollisuuden perusedellytyksiä: liikenneyhteyksiä ja energiansaantia. Tehtaan omaan käyttöön valmistui puusilta 1871, ja ensimmäinen maantiesilta, Pitäjänsilta, ylitti Nokianvirran 1893. Lennätinsivuasema perustettiin tehtaan konttoriin 1877 ja syksyllä 1891 vedettiin puhelinjohtaja tehtaalta Tampereelle. Porin radan valmistuessa Nokia sai oman rautatieaseman 1895. Uusi sähkövoimalaitos valmistui 1903.

Nämä kaikki toimet edesauttoivat sitä, että Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö kiinnostui paikkakunnasta ja siirsi toimintansa Nokialle 1904.

Talousvaikeuksissa kamppailleen Gummitehtaan talous alkoi kohentua, ja erityisesti ensimmäinen maailmansota vaikutti suotuisasti tehtaan kehitykseen. Se hankki vuonna 1918 Nokia Ab:n ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Ab:n osake-enemmistöt: Nokia-yhtymän synty voidaan laskea näistä varhaisista osakekaupoista, vaikka yhtiöiden fuusio virallistui vasta 1960-luvulla.

Siuroonkin teollisuutta

Samanaikaisesti Nokianvirralla tapahtuneen kehityksen myötä alkoi Siuronkoskelle syntyä teollisuutta. Vesivoima ja erinomaiset liikenneyhteydet vesireittien, rautatien ja Tampere–Turku-maantien ansiosta houkuttelivat yrittäjiä. Koski oli ollut ikiaikainen myllypaikka, ja sahojakin oli perustettu jo varhain.

Vuonna 1904 Kuljun kartanon patruuna Anton Elving perusti Siuron Puuhiomon, joka toimi 1950-luvulle, kunnes se muutama vuosi myöhemmin muutettiin voimalaitokseksi.

Teollisuuden myötä Siuronkoski ympäristöineen kehittyi viehättäväksi pienten puotien ja asumusten yhteisöksi, jollaisena se on saanut säilyä.

Siuronkoski, vasemmalla rautatie. Auringonlasku.
Siuronkosken ympäristö. Kuvaaja: Mikko Ovaska.

Paperi- ja kumitehtaan luoma vahva teollinen pohja toi vanavedessään paikkakunnalle muutakin teollisuutta. Attilan Jalkinepäällystehdas toimi Nokialla muutaman vuoden, kunnes siirtyi Tampereelle. Vuonna 1915 aloitti toimintansa Lindbergin kenkätehdas Koskenmäessä. Samoihin aikoihin perustettu Elektrometallurgiska Ab siirtyi pois 1920-luvun alussa.

Trikootuotteisiin erikoistunut Nanso Oy perustettiin 1920-luvulla Nokian Kutomo- ja Värjäys Osakeyhtiön nimellä. Sota-aika toi tullessaan Valmetin lentomoottoritehtaan Siuron Linnavuoreen ja SOK:n myllyn Viipurista Porin radan varteen.

Lisätietoja:

Nokian tehdasyhteisön kehityksen alkuvaiheisiin voi tutustua tarkemmin Pirkanmaan teollisuushistoriasta kertovalla Akseli-sivustolla.