Kiusaamisen vastainen toiminta

Kiusaamisen vastainen toiminta ja kiusaamiseen puuttuminen Nokia-Viholan koulussa. Toimintamallimme systemaattisen kiusaamisen käsittelyssä.

Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä koulun toimintamalli kiusaamistilanteissa

 

Mitä kiusaaminen on?

 

Jatkuvaa, systemaattista, samaan oppilaaseen kohdistuvaa

– nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista

– tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista

– ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä

– ilkeiden lappujen lähettämistä

– ilkeiden juttujen, juorujen ja valheiden levittämistä

– toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista

– netissä tapahtuvaa loukkaamista

– ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien, sähköpostien ja sosiaalisen median viestien lähettämistä

 

Koulukiusaaminen on tahallista ja tietoista henkistä ja/tai fyysistä kiusaamista, jonka yksi tai useampi koululainen kohdistaa yhteen ja samaan uhriin koulussa (tai koulumatkalla). Yleisesti kiusaaminen luokitellaan pitempään jatkuvaksi toiminnaksi, mutta yksikin kerta riittää, jos kiusattu tuntee olonsa epämiellyttäväksi ja ahdistuneeksi. Kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kahden tasaväkisen oppilaan välinen tappelu tai riitely ei ole koulukiusaamista. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. Aina, kun oppilas kokee tulevansa kiusatuksi, koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa.

 

Kiusaamiseen puuttuminen

 

Koulun tulee luoda turvallinen ilmapiiri, jotta oppilaat ja vanhemmat voivat kertoa havaitsemistaan tai kokemistaan kiusaamistilanteista. Oppilaiden ja vanhempien on voitava luottaa siihen, että kiusaaminen otetaan vakavasti ja siihen puututaan asiantuntevasti. Välitunneille järjestetään riittävä valvonta. Kiusaamisenvastaisesta toimintamallista tiedotetaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille.

Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen on velvollinen puuttumaan kiusaamiseen. Kiusaamiseen puuttumisella viestitetään, että olemme vastuussa toinen toisistamme ja jokaisella on ihmisarvo, jota ei saa kiusaamisella riistää. Yhteisesti sovitut säännöt, ääneen lausutut ja kirjoitetut periaatteet auttavat oppilaita muodostamaan kiusaamista vastustavan asenteen ja myös vanhemmille välittyy tieto siitä, että koulu yhteisönä puuttuu kiusaamiseen. Kiusaamistapausten käsittelyn tukena koulussamme toimii Yhteispeli-tiimi (YPE-tiimi).

Ennaltaehkäisyssä korostetaan vuorovaikutustaitojen oppimista sekä yhteistyötaitoja. Koulumme on mukana Yhteispeli-ohjelmassa. Yhteispeli on käytännöllisten toimintatapojen kokonaisuus tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseksi lapsille. Yhteispeli sisältää johdonmukaisia ja koulun arkeen sopivia keinoja lasten kehityksen tukemiseksi. Yhteispeli tarjoaa konkreettisia työtapoja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kiusaamistilanteissa ja niiden selvittämisessä korostetaan sitä, että oppilas itse ymmärtää oman toimintansa seuraukset ja osaa asettua toisen asemaan. Asiaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja pyritään ennaltaehkäisyyn.

Koulumme toimintamalli systemaattisen kiusaamisen käsittelyyn:

 

1. Kun koulun aikuinen, vanhempi tai oppilas ilmoittaa kiusaamisesta, asian tiedokseen saanut kirjaa asian muistiin. Keskusteltuaan luokanopettajan kanssa hän siirtää tarvittaessa asian Yhteispeli-tiimille.

2. Koulun Yhteispeli-tiimi ottaa asian hoitaakseen ja keskustelee kiusatun kanssa (kiusatun kuvaus tapahtumista, kiusatun nimeämät kiusaajat).

3. Yhteispeli-tiimi keskustelee kiusaajan/kiusaajien kanssa. Jokaisen kiusaajan kanssa keskustellaan yksilöllisesti tilanteesta ja kirjataan ylös sovitut asiat.

4. Yhteispeli- tiimi keskustelee vielä yhteisesti kaikkien kiusaamiseen osallistuneiden kanssa. Jokainen kiusaamiseen osallistunut kertoo, mitä on luvannut, jotta kiusatun tilanne koulussa muuttuu. Vahvistetaan ääneen kertomalla kirjatut asiat. Osallistujille ilmoitetaan myös seurantakeskustelun aika. Asiasta menee ilmoitus Wilman kautta asianomaisten koteihin.

5. Kiusatulle oppilaalle järjestetään tukiverkko: Luokanopettaja pyytää muutamia luokan oppilaita kaveriksi kiusatulle. Tarkoituksena on, ettei kiusattu jää koulussa yksin, yhdessä vastustetaan kiusaamista ja osoitetaan empatiaa kiusatulle.

6. Seurantakeskustelu pidetään noin viikon kuluttua asioiden käsittelystä Yhteispeli-tiimiläisen ja kiusatun kanssa. Keskustelussa selvitetään, onko kiusaaminen loppunut/jatkunut ja kannustetaan kiusattua oppilasta menemään mukaan yhteiseen toimintaan.

7. Seurantakeskustelu järjestetään heti sen jälkeen myös kiusaajien kanssa. Keskustelussa kysellään, ovatko yhdessä tehdyt lupaukset pitäneet. Tarkoituksena on saada aikaan pysyvä muutos, jotta kiusaaminen ei toistu tulevaisuudessakaan.

8. Tilannetta seurataan aktiivisesti koulun kaikkien aikuisten avulla.

 

Jos toimintamallin mukainen käsittely ei auta, ryhdytään jatkotoimenpiteisiin:

Kiusaamista jatkanut oppilas kutsutaan huoltajineen koululle keskustelemaan asiasta.

Pyydetään kuraattorin apua.

Kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltotyöryhmä.

Otetaan yhteys lastensuojeluun/poliisiin.

 

Yksittäiset kiusaamistapaukset ja erimielisyydet selvitetään keskusteluilla (ensisijaisesti luokanopettaja, tarvittaessa rehtori).