Kiusaamisen vastainen toiminta

Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistapausten käsittely

Koulussamme on oma toimintamalli kiusaamistapausten käsittelyyn, joka on luotu KiVa Koulu -hankkeen aikana. Lisäksi molemmissa kouluissa vanhempainyhdistys ja -toimikunta järjestävät Koulunkorva-toimintaa perjantaisin pitkällä välitunnilla. Vanhempainyhdistyksen ja -toimikunnan hankkimat edustajat (jäsenet itse sekä muita kyläläisiä, esim. paljon isovanhempia) ovat mukana välitunneilla pelaamassa ja leikkimässä lasten kanssa ja toimivat tarvittaessa kuuntelijoina.

Molemmissa kouluissa panostetaan paljon luokkatasojen välisten suhteiden vahvistamiseen. Viidensillä ja kuudensilla luokilla on kummeina eka- ja tokaluokkalaisia oppilaita, joiden kanssa pidetään viikottain kummitunteja. Useimmiten tehdään jotain toiminnallista, kuten leipomista, mutta välillä kummitoiminta voi olla myös vaikkapa lukemista ja laskemista yhdessä.

Ristiriidat ja erimielisyydet ovat väistämätön osa inhimillistä vuorovaikutusta ikään katsomatta. Kaikki koulussa esiintyvä aggressiivinen käyttäytyminen ei ole varsinaisesti kiusaamista, mutta kaikki tilanteet käsitellään välittömästi yhdessä opettajien ja oppilaiden kesken sovun palauttamiseksi.

Kiusaamisen ehkäiseminen on kodin ja koulun yhteinen ponnistus. Sosiaaliset tunnetaidot ja kanssakäymisen mallit voidaan oppia vain kohtaamisissa muiden ihmisten kanssa sekä kotona että koulussa. Kaikkien aikuisten antama malli siitä, miten toimitaan ihmissuhteissa, vaikuttaa vahvasti lapsiin. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa, joka kohdistuu samaan henkilöön tai ryhmään. Kiusaaminen voi olla suoraa ja helposti havaittavaa, kuten lyöminen, potkiminen, toisen tavaroiden vieminen, ilmeily, uhkailu ja nimittely. Epäsuora kiusaaminen on esimerkiksi juorujen levittämistä, selän takana puhumista, kaverisuhteiden pilaamista ja ryhmästä pois jättämistä, ja ulkopuolisen voi olla hankala havaita sitä.

Netin kautta tapahtuva kiusaaminen jatkuu helposti myös kouluaikojen ulkopuolella. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino ja kiusattu on yleensä jollakin tavalla heikommassa asemassa. Kiusaaminen on aina vakavaa toisen oikeuksien loukkaamista ja ihmisarvon alentamista. Syksyisin koulun alettua ja aina tarpeen vaatiessa kiusaamista käsitellään luokissa yleisellä tasolla monipuolisesti. Oppilaiden kanssa keskustellaan kiusaamisesta ja siitä, miltä se tuntuu ja miten sitä voidaan ehkäistä. Joskus voi olla tarpeen kerrata oppilaiden kanssa, mitä kiusaaminen on, ettei kukaan tule kiusanneeksi ajattelemattomuuttaan. Kiusaamisesta ja syrjinnästä keskustellaan myös henkilökunnan yhteisissä kokouksissa.

Yhteisöllisen oppilashuollon periaatteiden mukaisesti kiusaamiseen puuttuminen tai siitä kertominen on koko koulun henkilökunnan tehtävä. Kiusaaminen on teemana kaikkien´luokkien vanhempainilloissa ja se on hyvä ottaa esille myös vanhempien tapaamisissa sekä oppimissuunnitelma- ja HOJKS-palavereissa. Kiusaamista ehkäistään järjestämällä esim. toimintapäiviä yhteishengen kohottamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Koulun luokissa voidaan pitää vuosittain hyvinvointikartoitus. Kiusaamisen ehkäisemiseen ja toivotun käyttäytymisen edistämiseen haastetaan mukaan oppilaat, vanhemmat ja koko henkilökunta. Koulun hyvä ja turvallinen ilmapiiri ja selkeät toimintatavat luovat pohjan hyvälle koulupäivälle.

 

Kiusaamisen selvittelyn kulku:

Tottijärvi-Vahalahden koulussa käytetään seuraavanlaista mallia kiusaamistapausten selvittämisessä.

1. Kiusaamisepäilystä tiedon saanut aikuinen haastattelee kiusaajaa ja täyttää sovittelulomakkeen alkuosan, minkä avulla selvitetään, onko kiusaaminen toistuvaa vai lyhyt välituntitappelu. Jokaisessa kiusaamis-, tappelu- yms. tapauksessa tehdään oppilaille selväksi, että he ovat toimineet tavalla, jota koulussamme ei hyväksytä.

2. Jos kiusaaminen on toistuvaa, käydään selvittelykeskustelu. Aluksi keskustellaan kiusatun kanssa uudelleen. Näin saadaan tarkennettu kuva siitä, mitä on tapahtunut, kauanko kiusaamista on jatkunut, ketkä oppilaat ovat osallistuneet kiusaamiseen sekä ketkä jatkossa voisivat tukea kiusattua. Samalla sovitaan uusi tapaamisaika. Tämän keskustelun tarkoitus on tukea kiusattua oppilasta ja viestittää, että aikuiset ovat hänen puolellaan. Tiedot kirjataan koulun omalle lomakkeelle.

3. Seuraavaksi keskustellaan kiusaajan tai kiusaajien kanssa asiasta. Selvitys kirjataan lomakkeelle.

4. Tämän jälkeen käydään sovittelukeskustelu kiusaamistilanteen osapuolten välillä. Keskustelun tavoitteena on tehdä oppilaalle selväksi, että kiusaaminen on tiedossa eikä sitä koulussa hyväksytä ja sen on loputtava välittömästi. Keskustelussa sovitaan siitä, miten kiusaaja muuttaa toimintaansa eli lopettaa kiusaamisen ja miten toinen osapuoli toimii jatkossa. Sovittelukeskusteluun osallistuneet allekirjoittavat yhteisen sopimuksen. Lopuksi sovitaan seurantakeskustelun aika. Luokanopettaja ilmoittaa kotiin tapahtuneesta.

5. Noin kahden viikon jälkeen pidetään seurantakeskustelu, jossa selvitetään, onko tilanne pysynyt hyvänä.

Kiusaamisesta voi olla helpompi puhua kotona kuin koulussa, joten myös vanhempien on tärkeää tietää toimintatavat ongelmien ilmaantuessa. Keskustele lapsesi kanssa kotona kiusaamisesta vaikka tuntuisi siltä, ettei asia kosketa perhettänne. Vanhempien on hyvä toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi seuraavasti:

  • Huomioi, että kiusaaminen koskettaa aina koko ryhmää.
  • Ota lapsen kertomus kiusaamisesta vakavasti.
  • Kuuntele ja kysele millaiset kaverisuhteet lapsellasi on.
  • Tutustu lapsesi netinkäyttöön.
  • Muistathan, että omat asenteesi tarttuvat myös lapseen.
  • Tutustu koulun toimintamalliin kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi.
  • Pyri yhteistyöhön muiden vanhempien kanssa.