Alue ja arkkitehtuuri

Uusi hyvinvointikeskus sijoittuu ympäristöön, jossa on kolme vanhaa suojeltua sairaalarakennusta. Vanha lääkäritalo Koto-Kavolin rakennus, vanha sairaala (yläsairaala) ja kulkutautisairaala (alasairaala) sijaitsevat Souranderintien varrella. Puistoalue erottaa rakennukset vilkasliikenteisestä kadusta.

Havainnekuva hyvinvointikeskuksesta lounaan suunnalta.

Souranderintien rakennuskokonaisuutta pidetään historiallisesti, rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä kokonaisuutena.  

Ympäristö on otettu huomioon rakennuksen suunnittelussa: miljöö puustoineen säilytetään, ja hyvinvointikeskuksen arkkitehtuuri tukee ympärillä olevia 20-luvun klassismia edustavia rakennuksia. Kaupunkikuvallisesti alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. 

Alueen historiaa 

Uuden hyvinvointikeskuksen alueelle on keskittynyt sairaanhoitoon ja kansanterveyteen liittyvää toimintaa ja rakennuksia jo 1920-luvulta lähtien. 

Vanhat suojellut sairaalarakennukset yhdessä Souranderintien länsipuolen asuinrakennusten ja päiväkodin kanssa muodostavat historiallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka liittyy Nokian teollisuuden kehittymiseen, Nokian Gummitehtaan sekä Nokian terveydenhuollon rakennusten historiaan sen alkuvaiheista nykypäivään asti 

Alueelta jo purettu vanha terveyskeskus rakennettiin samana vuonna 1978, kun Nokiasta tuli kaupunki. Maununkadun varteen terveyskeskuksen eteläpuolelle vuonna 2014 rakennettu hoivapalveluja tarjoava asuinkerrostalo on ollut puolestaan sovitettu tarkoin kiinni terveyskeskukseen, ja rakennukset ovat muodostaneet myös osittain suljetun piha-aukion.  

Terveysasemiin on yleisesti liittynyt tarve lisätä vuodepaikkojen määrää, sillä terveyskeskusten suurimmat tilalliset haasteet ja muutospaineet ovat koskeneet vuodeosastoja, joiden lukumäärä ja huonekohtainen pinta-ala eivät ole vastanneet tarpeita. Kerrosalamäärältään suurempi hyvinvointikeskus rakentuu vanhan terveyskeskuksen paikalle. 

Hyvinvointikeskuksen arkkitehtuuri 

Rakennuksen tunnusmerkkinä toimii kattolyhty, joka tuo luonnonvaloa rakennuksen pääaulaan. Rakennuksen sisätiloissa hyödynnetään runsaasti puumateriaalia. Laajuudeltaan noin 10 500 brm²:n kokoinen rakennus jakautuu viiteen kerrokseen.  

Hyvinvointikeskuksen pääsisäänkäynti on rakennuksen luoteissivulla. Sisäänkäynnin välittömään lähteisyyteen on sijoitettu kevyen liikenteen osin katetut polkupyöräpaikat latauspisteineen, julkisen liikenteen pysäkti, saattoliikennepaikat, esteettömät autopaikat ja sähköautojen latauspaikat. Kulkuympäristö on esteetön.

Rakennuksen eri kerrokset näkyvät jo pääaulaan tultaessa, ja niihin käynti tapahtuu pääaulasta joko hissiä tai avoportaikkoa käyttäen. Hissit avautuvat suoraan kerrosten auloihin, ja kaikkien kerrosten auloista on suora näköyhteys pääaulaan joko avoimen parvekkeen tai viherparvekkeen kautta. 

Selkeät opastetaulut ohjaavat asiakasta, ja aulatiloihin voidaan sijoittaa myös infopiste. Odotustilat ovat viihtyisät ja houkuttelevat. 

Rakennuksen urakkasumma on n. 26 miljoonaa euroa. 

Havainnekuva tulevan hyvinvointikeskuksen sisääntuloaulasta.

 

Havainnekuvat: Aihio Arkkitehdit Oy