Viinikanniemi: Usein kysytyt kysymykset

Olemme koonneet listan kysymyksistä, joita olemme saaneet Viinikanniemen uuteen asuinalueeseen, myytäviin tontteihin ja rakentamiseen liittyen. Toivottavasti saat näistä vastauksista apua. Jos kuitenkin käy niin, että asiasi ei ratkea, voit ottaa yhteyttä suoraan meihin.

Tonttien myynti

1. Voiko rakennusliike ostaa tontin ja gryndata? Voiko yritys ostaa useita tontteja?
Rakennusliike voi ostaa tontin. Tontti pitää olla rakennettu kauppakirjassa mainittuun tasoon ennen tontin luovuttamista eteenpäin.

2. Voiko yksi perhe jättää tarjouksen vaikka kaikista tonteista?  
Kyllä.

3. Voiko tarjouksen jätettyä nostaa tarjousta jos huomaa, että joku on tarjonnut enemmän?  
Kyllä. Huutokaupat.com-myyntipalvelussa korotusten teko on helppoa ja dynaamista, myös automaattisen korotusautomaatin voi tehdä.

4. Millä summalla tarjousta täytyy aina nostaa kerralla? 
Minimikorotus on huutokaupassa 330 euroa.

5. Onko kauppakirja ja kaupan ehdot saatavilla etukäteen ennen huutokauppaa?
Kyllä. Ne löytyvät Huutokaupat.com-palvelusta jokaisen tontin kohdalta.

6. Mikä on sanktio, jos ostaja peruu tonttikaupan? 
Sanktio on 1000 euroa.

7. Voiko tontin myydä eteenpäin, esimerkiksi lapselle? 
Tonttia ei voi myydä eteenpäin rakentamattomana.

8. Jos myy tontin eteenpäin, niin mikä on sanktio? 
Tontin myynti rakentamattomana eteenpäin, ilman kaupungin suostumusta, on kielletty. Sanktiosta on maininta kauppakirjassa.

9. Helmikuussa 2022 myyntiin tulee kymmenen omarantaista tonttia. Milloin seuraavat kymmenen omarantaista tonttia ja keskialueen kymmenen tonttia tulevat huutokauppaan? 
Omarantaiset tontit tulevat myyntiin vuoden 2022 aikana. Viinikanniemen sisäkorttelin tontit tulevat todennäköisesti myyntiin vuonna 2023.

10. Onko kaupunki tehnyt tonteille maaperätutkimuksia? Millaiset talojen perustamisolosuhteet ovat? 
Maaperätutkimuksista vastaa ostaja.

11. Paljonko tonteilla on omaa rantaviivaa? 
Tonttien rantaviivan pituus vaihtelee. Viinikanniemen eteläosassa tonteilla on rantaviivaa noin 25 metriä, itäosassa noin 30 metriä ja luoteessa 50-75 metriä.

12. Mikä on kaava-alueeseen liittyvän rivitaloalueen eli korttelin 163 tilanne? 
Tontti on luovutusvalmis, mutta sen luovutusajankohtaa tai –ehtoja ei ole vielä päätetty.

Rakennusvalvonta ja kaavamääräykset

1. Voiko Viinikanniemen tonteille rakentaa paritaloa? 
Viinikanniemen tontit ovat tarkoitettu yksiasuntoisiksi.

2. Saako tonteille rakentaa 1-kerroksisen talon? Viittaako kaavamerkintä II maksimikerrosmäärään? 
II kerrosluku tarkoittaa enimmäiskerrosmäärää. Yksikerroksisena tontille ei ole mahdollista rakentaa kuin osa sallitusta kerrosalasta.

3. Onko mahdollista rakentaa talo yhteen tasoon niille tonteille, joissa kerrosala on 1/2? 
Rinteessä olevilla tonteilla on käytetty kerroslukua ½ k II. Se mahdollistaa asuintilojen sijoittamisen rinteessä kellarikerrokseen. Yhteen tasoon ei käytännössä ole koko rakennusoikeutta mahdollista käyttää, koska tontit ovat pienet eikä niitä voi tasata niin paljon, että yksikerrosrakentaminen olisi mahdollista. Yksikerroksista rakennusta rinnetontille suunniteltaessa tulee huomioida tarpeettomien täyttöjen välttäminen eli rakennus pitää suunnitella kyseisen tontin ominaisuuksien mukaan.

4. Kaavan mukaan julkisivu pitää olla kiveä. Onko hirsitalon rakentaminen mahdollista? Entä sallitaanko myös rapattu levypinta? Onko talon rungon oltava kiveä? 
Hirsi- tai puurankarunkoisen rakennuksen rakentaminen on mahdollista, mutta julkisivun on oltava kivipintainen. Rapattu levypinta on hyväksyttävissä.

5. Saako julkisivumateriaali olla tiiltä?  
Tiili on julkisivumateriaalina hyväksyttävissä, kun lopputulos on kaavamääräyksen mukaan sileäpintainen ja valkoinen. Tosin ainakin poltetut tiilet ovat valkoisimmillaankin melko harmaita ja näiden hyväksyminen pitää tapauskohtaisesti ratkaista (kts. seuraava kysymys). Saumoissa tulee käyttää tiilen väristä valkoista laastia ja mielellään tasasaumalla. Suositeltavaa on vähintään ohutrapata tiiliverhous.

6. Kaavassa on määrätty valkoinen väri. Voidaanko valkoinen tulkita myös esimerkiksi vaaleanbeigeksi tai vaaleanharmaaksi? 
Vain hyvin vähäiset variaatiot valkoisesta voidaan hyväksyä, lähinnä ehkä vähäisillä sävyasteilla harmaaseen taittuva valkoinen saattaisi olla hyväksyttävissä.

7. Onko ikkunoiden koosta määräyksiä? Saako rakentaa kattoikkunoita? 
Ikkunoiden kokoa ei ole määrätty (energiavaatimukset huomioiden) ja kohtuullinen määrä kattoikkunoita sallitaan.

8. Onko rakennusoikeus käytettävä kokonaan? 
Rakennusoikeutta ei tarvitse käyttää kokonaan.

9. Rakennusala näkyy katkoviivoin kuvissa, mutta karttakuvasta on hankala päätellä, että kuinka monta metriä rakennusala on per rakennuksen sivu? 
Rakennusalan koko vaihtelee tonttien välillä, kortteleittain ja tonteittain nyt myytävien tonttien rakennusalan koko on 164/8-9 12×22 m, 165/1 11×22 m, 165/2-4 10×20 m ja 164/13-16 10×20 m.

10. Kuinka iso 1-kerroksinen talo saa enintään olla? 
Edellisen vastauksen mukaan, rakennuksen pitää sijoittua rakennusalalle. Kaavan mukaan vain kuistit, katokset, erkkerit ja parvekkeet saavat vähäisesti ylittää rakennusalan rajan kunhan ne eivät oleellisesti kavenna näkymää rantaan.

11. Onko rakentamisen aloittamiselle määritelty maksimiaikaa? 
MRL:n mukaan rakennustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoiman saavuttamisesta.

12. Mitä tapahtuu, jos rakennus ei ole valmis kolmen vuoden määräajassa? 
Nokian kaupungilla on mahdollisuus vaatia kauppakirjan mukaista sanktiota. Tapauskohtaisesti on mahdollista hakea lisäaikaa rakennustöiden loppuun saattamiselle ja neuvotella kaupungin kanssa, onko sopimusrikkomuksen vuoksi tarpeen asettaa sanktiota.

13. Lähteekö kolmen vuoden rakentamisaika juoksemaan rakennusluvan saamisesta vai kaupanteosta?
Rakennusluvan osalta luvan lainvoimaiseksi tulosta ja kauppakirjan osalta allekirjoituksesta.

14. Onko vaatimuksia lämpöjärjestelmästä? 
Kaupungilla ei ole vaatimuksia talon lämpöjärjestelmästä.

15. Mitä rannan metsäisenä pitäminen tarkoittaa? Riittääkö, että rannassa on puita ja muuten alueella istutuksia, hiekkaa ja terassialue?  
Rannan is-2 -alueella tulee olla kaavamääräysten mukaisia puita vähintään 1 kpl kutakin rakentamattomaksi määrättyä 50 m²:ä kohti. Puut tulee pääsääntöisesti pyrkiä sijoittamaan rakennusalojen kohdalle.

Luo-1 -alueella puita tulee olla vähintään 1 kpl/30 m² ja toivottavaa on, että ainakin osan näistä olevan jo alueella kasvavia puita.
Yleismääräyksessä istutuksista todetaan, että puut ja pensaat eivät saa kasvaa taloja korkeammiksi elleivät ne ole kasvutavaltaan pilarimaisia.

Pensaita tontilla tulee olla vähintään 15 kpl, yksi metri pensasaitaa rinnastetaan yhdeksi erilliseksi pensaaksi.

Alueesta pyritään suhteellisen tiivis rakentaminen huomioiden toteuttamaan viihtyisä ja visuaalisesti rauhallinen kokonaisuus niin asukkaiden kuin ulkopuolisten tarkastelijoiden kannalta. Tontin istutussuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen ja se hyväksytään muiden suunnitelmien mukana.

16. Saako tonttia aidata ja onko siihen jotain määräyksiä? 
Tontti tulee asemakaavamääräyksen mukaisesti aidata kadun puoleiselta rajalta alueelle yhtenäisen päämateriaalin mukaisella 1,2 metriä korkealla aidalla. Värin tulee olla asuinrakennuksen mukaan valkoinen. Korkeintaan 1/3 kadun puoleisesta aidasta voidaan kokonaisuuteen soveltuen korvata puisella rakenteellisella aidalla tai matalana pysyvällä pensasaidalla.

17. Viinikanniemeen on ollut suunnitteilla yhteisjätekeräys. Mitä tällä tarkoitetaan?
Viinikanniemeen ei alustavista suunnitelmista poiketen tulla toteuttamaan jätteiden yhteiskeräystä, vaan jätehuolto hoidetaan perinteisesti kiinteistökohtaisella keräyksellä

Katto

1. Miksi tonteilla on vaatimuksena harjakatto? 
Tämä on kaavan laatineen konsultin harkinnan mukaan ollut tälle alueelle parhaiten soveltuva ja yhtenäisen kaupunkikuvan mahdollistava ratkaisu.

2. Voiko harjakatto olla epäsymmetrinen? Entä käykö ns. kaksoispulpetti kattoon? 
Harjakatto voi olla epäsymmetrinen, mutta kummankin lappeen tulee olla kaltevuudeltaan 1/4. Kaksoispulpettikatto ei ole harjakatto eikä sitä kaavan vastaisena hyväksytä.

3. Kortteleissa 164-166 kattokaltevuus on ¼, väri tummanharmaa ja julkisivujen tulee olla kivirakenteisia, sileäpintaisia ja pääväriltään valkoisia. Koskeeko tämä määräys vain kattoa, jos kyseessä on kivitalo?  
Kaavamääräykset koskevat kaikkia rakennuksia katon osalta. Julkisivujen osalta määräyksiä ja tulkintoja on käsitelty edellisessä osiossa.

Talousrakennus, autotalli tai autokatos

1. Tarkoittaako talousrakennukset myös autotallia? Kaavan yleismääräyksessä on, että rakennusoikeudesta on varattava vähintään 40 m² vain autosuojan rakentamista varten. 
Kaavamääräyksissä määrätään taloustiloille (ei talousrakennuksille) varattavaksi vähintään 40 m². Myös asuinrakennuksen yhteydessä sijaitsevat taloustilat lasketaan tähän mukaan. Taloustiloiksi voidaan laskea niin autotalli kuin yleensä myös erilliset varastot ja tekniset tilat.

2. Onko mahdollista rakentaa suurempi autotalli-talousrakennus kuin 40 m², jos kokonaisneliömäärä ei ylity? 
Kokonaisrakennusoikeuden puitteissa voidaan rakennusalalle sijoittaa enemmän taloustiloja kuin 40 m².

3. Onko mahdollista rakentaa autotalli vai tuleeko sen olla pelkkä autokatos? 
Mahdollista on rakentaa autotalli tai autokatos tai vaikka molemmat, mutta kumpaakaan ei ole pakko toteuttaa. Tontilla pitää olla kaksi autopaikkaa, mutta ne voivat olla tallissa, katoksessa tai pihalla.

4. Voiko autotalli tai autokatos olla oma rakennuksensa vai pitääkö sen olla kiinni talossa?  
Mahdollinen talousrakennus pitää sijoittaa rakennusalalle ja tämän toteuttaminen erillisenä lienee useimmilla tonteilla haasteellista. Mikäli tämä kuitenkin onnistuu, se on myös mahdollista.

5. Pitääkö autotallin tai autokatoksen olla kiveä? 
Mahdollisen erillisen talousrakennuksen tai taloussiiven tulee olla kivipintainen asuinrakennuksen tapaan. Myös autokatoksen kadulle näkyvän sisäpinnan tulee olla kivipintainen.

Sauna, laituri ja ranta-alue

1. Mitä määrätään rantasaunan julkisivusta, materiaaleista ja kattokaltevuudesta? Tuleeko sauna rakentaa kivimateriaalista? Saako sauna olla musta? 
Saunarakennuksessa sallitaan myös puujulkisivut, kunhan rakennus muotokieleltään ja väritykseltään sopeutuu asuinrakennuksen ja korttelin yleisilmeeseen. Päävärin tulee olla valkoinen.

2. Voiko rantasaunan rakentaa vasta sen jälkeen, kun talo on valmistunut kolmen vuoden kuluttua? 
Erillisen saunarakennuksen rakentaminen ei ole pakollista, vaikka se kaavan mukaan on mahdollista. Saunan rakennusluvan voi hakea myöhemminkin.

3. Saako sauna olla puulämmitteinen? 
Sauna saa olla puulämmitteinen.

4. Voiko saunan viereen rakentaa lämpimän pihamajan vierasmajaksi? 
Vain rakennusaloille rakentaminen on sallittua.

5. Onko saunan terassille määrätty maksimi kokoa? 
Saunarakennuksen terassin koko saa olla korkeintaan 10 m², mutta katettu terassi ei saa sijoittua rakennusalan ulkopuolelle rannan suuntaan. Maantasainen ja kaiteeton terassi voi mahdollisesti olla jonkin verran suurempikin, mikäli se maasto-olosuhteiden puolesta paikalle sopii.

6. Millaisia määräyksiä on laiturille? Onko maksimipituus 5 metriä ja poikkeusluvalla 10 metriä? Millä edellytyksillä voi rakentaa 10 metrin laiturin? 
Vain yksi laituri tonttia kohti sallitaan. Laiturin enimmäiskoko on 15 m² ja mahdollisen laiturisillan enimmäispituus on 5 metriä. Esim. yhden metrin levyisen laiturin maksimipituus olisi mahdollisen laiturisillan päästä laskettuna 15 metriä. Toimenpideluvan vaatii yli 5 metriä pitkä laituri (mahdollista myöntää myös rakennusluvan yhteydessä).

7. Saako omaa venettä pitää omassa laiturissa? 
Saa, mikäli sillä ei häiritä naapureita tai vaikeuteta muiden tonttien käyttöä.

8. Miten omaa rantaa voi parantaa? Saako oman tontin kohdalta ruopata rantaa ja täyttää sitä hiekalla?  
Ilman Aluehallintoviraston (AVI) lupaa tonttiin kuuluvaa maa-aluetta ei saa suurentaa täyttämällä vesialuetta. Pienimuotoinen käyttörannan muokkaus ja uimarannan peittäminen hiekalla on yleensä mahdollista ilman lupamenettelyä. Luvantarpeesta voi pyytää lausunnon Pirkanmaan ELY-keskukselta. Ruoppaamisesta tulee tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Tilavuudeltaan yli 500 m³:n ruoppaukselle tulee hakea lupa Aluehallintovirastolta.

Infrarakentaminen

1. Kaavassa on siltavaraus, mihin suuntaan ja milloin silta on tarkoitus rakentaa? 
Asemakaavassa on kaavamerkintä ohjeelliselle yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Alueelle saa sijoittaa sillan ja sen tukirakenteita. Sillan rakentamisesta ei ole suunnitelmia ja vaatii ensin Pappilanniemen asemakaavan toteutumista.

2. Pääseekö sillan alta isollakin veneellä? 
Sillasta ei ole olemassa suunnitelmia.

3. Viinikanniemen kaavaehdotuksessa on ollut mukana mahdollisuus vesikanavasta, jonka avulla Viinikanniemeen johtavan kapeamman kannaksen poikki saataisiin vesi kiertämään alueella paremmin. Mikä tämän tai muiden vedenparantamiseen liittyvien toimenpiteiden tilanne on?  
Kaavassa on varaus ks. johdolle, mutta sitä ei ole toteutettu.

4. Onko venevalkama tai alueen uimapaikka jo suunniteltu? 
Venevalkamasta ei ole vielä olemassa toteutussuunnitelmaa.

5. Aikooko kaupunki ruopata reitin selältä venevalkamalle? 
Nokian kaupungilla ei ole ruoppaussuunnitelmaa.

6. Ovatko viemäri ja hulevesilinjat kadulla niin korkealla, että omarantaisilla tonteilla vaaditaan pumput?
Kadun viemäri ja hulevesilinjat ovat suunnitelmanmukaisissa koroissa, mutta pumppauksen tarve riippuu talon perustamistasosta ja sijainnista.

Ympäristö

1. Kuinka syvää vesi on Liukuslahden poukaman perällä? Eli onnistuuko uiminen ja hyppiminen laiturilta veteen? 
Jos Liukuslahden perällä tarkoitetaan korttelin 164 länsirannalla olevien tonttien rantaa, niin tältä osin ranta näyttää matalalta ja saattaa tarvita koneellista muokkausta. Nokian kaupungilla ei ole dataa rannan syvyyksistä. Traficomin syvyystietoja löytyy mm. Paikkatietoikkunasta.

2. Onko rannat savi- vai kivipohjaisia? 
Rantoja ei ole tutkittu Nokian kaupungin toimesta.

3. Miten kuvailisitte veden laatua rannoilla kesäaikaan?  
Tutkittua dataa löytyy lähialueilta. Viinikanniemen rannoilta ei valitettavasti ole dataa olemassa. Pirtevan verkkosivuilta löytyy tietoa läheisen uimarannan (Liukuslahti) viime vuoden mittauksista. Lisäksi Järviwikistä löytyy tietoa sinilevähavainnoista. Nokialla asiantuntijoiden tekemiä havaintoja on kolmesta paikasta: Lehtiniemi, Maatialanlahti ja Halkoniemen uimaranta.