Usein kysytyt kysymykset

Olemme koonneet listan kysymyksistä, jotka usein askarruttavat omakotitonttien ostamiseen tai vuokraamiseen sekä tonttihakuun liittyen. Toivottavasti löydät näistä vastauksen kysymykseesi. Jos et, palvelemme sinua mielellämme kaikkiin omakotitontteihin liittyvissä kysymyksissä.

Kysymykset ja vastaukset

1. Voinko hakea useampaa omakotitonttia samalla hakukerralla?

Kyllä, mutta kannattaa valita vain niitä tontteja, joille on valmis rakentamaan jos arpa osuu kohdalle.

2. Voiko samasta taloudesta lähettää useamman hakemuksen?

Hakemuksia hyväksytään vain yksi ruokakuntaa kohden. Hakemukset tarkastetaan ennen arvontaa (esim. sama sukunimi tai sama osoite). Mikäli arvonnan jälkeen paljastuu, että samaan ruokakuntaan on menossa useampi tontti, vain ensiksi arvonnassa tullut tontti otetaan mukaan luovutuspäätökseen.

3. Voiko tonttihakemuksen perua hakuajan päätyttyä ennen arvontaa ilman peruutusmaksua?

Hakemuksen voi perua kuluitta ennen arvontatilaisuuden alkua. Arvonnan jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutetaan 1000 euron peruutusmaksu, vaikka saatu tontti ei hakijalle sopisikaan. Kannattaa siis hakea vain niitä tontteja, joille on valmis rakentamaan.

4. Jos haluan vuokrata ensin tontin vaikka vain vuodeksi tai rakennusajaksi, hyvitetäänkö maksettua vuokraa tontin lunastushinnasta vai maksetaanko tontista täysi hinta?

Vuokraa ei hyvitetä. Tontin myyntihintaa tarkistetaan aina vuodenvaihteen jälkeen elinkustannusten keski-indeksillä.

5. Kuinka pitkä rakennusluvan käsittelyaika Nokialla on tällä hetkellä?

Rakennusluvan käsittelyaika on noin kahdesta viikosta kuukauteen.

6. Saako Harjuniittyyn rakentaa hirsitalon?

Hirsitalon kyseessä ollen tulee huomioida kaavamääräys suoranurkkaisuudesta ja -seinäisyydestä eli risteävien hirsien päät eivät saa jatkua nurkka- tai seinäliitoksen yli. Käytännössä tämä tarkoittaa siis lohenpyrstöliitoksin tai ns. citynurkalla toteutettua hirsitaloa.

7. Saako tontille, jossa on asemakaavassa roomalainen luku II (kaksi), rakentaa 1-kerroksista taloa?

Harjuniityssä oleville tonteille voi jokaiselle rakentaa myös yksikerroksisen talon.

8. Jos katon tulee olla muu kuin harjakatto, mutta vähintään kaksilappeinen, tarkoittaako se, että tähän hyväksytään esimerkiksi murrettu harjakatto?

Murrettu harjakatto hyväksytään Harjuniityssä.

9. Harjuniityn kaavassa on katon harjan suunta määritelty. Voiko tonteille rakentaa L-mallisen talon vai täytyykö sen olla suorakaiteen mallinen?

L-mallisen talon rakentaminen on mahdollista. Tällöin rakennuksen pääharjan suunnan tulee olla asemakaavan mukainen.

10. Voiko rakennukset sijoittaa osin kaavaan merkittyjen rakennusalojen ulkopuolelle?

Rakennusalat ovat sitovia ja rakennukset tulisi sijoittaa niille. Rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeuksia rakennusalan rajasta perustelluista syistä. Lisätietoja voi tiedustella kaupungin rakennusvalvonnasta.

11. Onko Nokian kaupunki teettänyt maaperätutkimusta alueelta?

Kaupunki ei ole tehnyt maaperätutkimuksia omakotitonteille, vaan maaperätutkimukset tehdään ainoastaan teiden ja katujen alueilta. Harjuniitty on pääsääntöisesti kalliopohjaista aluetta.

Harjuniityn tontti-illassa 16.9. esitetyt kysymykset ja vastaukset

1.Myönnetäänkö rakennuspaikan sijainnista poikkeuksia?

Rakennukset tulee lähtökohtaisesti sijoittaa asemakaavan mukaiselle rakennusalalle, mutta perustellusta syystä voidaan rakennusalan rajoja ylittää vähäisenä poikkeuksena.

2. Voiko saunan rakentaa tietyn kokoisena rakennusalueen ulkopuolelle?

Talousrakennuksia voidaan yleensä muualla kuin kadun puolella hyväksyä sijoitettavaksi kokonaankin rakennusalan ulkopuolelle. Edelleen poikkeamisen tulee olla perusteltu ja kokonaisuuteen soveltuva.

3. Voiko Harjuniittyyn rakentaa 1,5-kerroksista taloa?

Sallittu kerrosluku määräytyy kortteleittain tai tonteittain asemakaavamääräyksen mukaan. Esim. merkintä 1½ tai II sallii 1,5-kerroksisen ratkaisun rakentamisen.

4. Jos kaavamerkinnöissä kakkonen on alleviivattu, saako tontille kuitenkin rakentaa yksikerroksisen talon?

Nyt luovutettavilla tonteilla ei ole alleviivattuja kerroslukuja. Pakolliset kerrosluvut on poistettu niiltä kaavamuutoksella. Vanhemmilla alueilla niitä on ja niitä tulee noudattaa.

5. Koska tontit merkitään maastoon vai onko ne jo merkitty?

Tontit on merkitty maastoon.

6. Millainen on Harjuniityn tulevien tonttien jakamissuunnitelma? Eli mistä ja mitkä tontit tulevat jakoon milläkin aikataululla?

Tämä riippuu kunnallistekniikan rakentamisen etenemisestä.

7. Onko maaperätutkimusta tehty? Millainen maaperä alueella on yleensä ollut? Voiko tonteilla käydä tutkimassa maaperää?

Tonttien alueelta ei ole tutkittu maaperää. Alue on kallioista. Tontteihin voi käydä tutustumassa viikonloppuna 26.-27.9.2020.

8. Kärsivätkö jo valmiit rakennukset viereisten tonttien kallioräjäytystöistä?

Jos ja kun räjäytystöitä tekee asiantunteva ammattilainen, ei lähirakennuksillekaan yleensä aiheudu vaurioita. Tätä louhintaurakoitsija valvoo esim. asentamalla tärinämittareita lähirakennuksiin ja etukäteen dokumentoimalla valmiit rakenteet.

9. Onko syksyllä 2020 jaettavilla tonteilla tarvetta tonttikohtaiselle jäteveden pumppaamolle?

Jätevedenpumppaamo tarvitaan, jos viemäröidään padotuskorkeuden alapuolisia tiloja. Tonttikohtaisia padotuskorkeuksia voi tiedustella Nokian Vesi Oy:n vesihuoltoinsinööri Joonas Halliselta.

10. Miten etäälle korttelin 120 äänivalli tulee tonttien rajasta (hulevesien hoito)? Koska äänivalli on valmis? Miten vallin maisemointi ja hoito on tarkoitus hoitaa?

Maisemavallin korkeus on osoitettu kaavassa ja siitä tulee noin 1/3-luiskalla vallitsevaan maanpintaan. Etäisyys tonttien rajoista vaihtelee maanpinnan muotojen mukaan. Valli metsitetään.

11. Riittääkö Harjuniityn koulun ja päiväkodin kapasiteetti koko Harjuniityn suunnitellulle asukasmäärälle?

Emme kaupungilla valitettavasti pysty ennakoimaan Harjuniityn alueelle syntyvien lasten määrää tai sitä, kuinka moni syntyneistä lapsista tulee palveluiden piiriin. Vaikka Nokialle ja Harjuniityn alueelle kohdentuu ilahduttavan paljon muuttoa, kokonaisuudessaan alle oppivelvollisuusikäisten lasten määrä, ja samalla varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä, Nokialla vähentyy, koska syntyvyys on koko maassa ennätyksellisen alhainen.

Pääsääntöisesti Harjuniityn alueen lapset ovat mahtuneet Harjuniityn ja Lauttalan päiväkodin Kämppätien ryhmään, jotka molemmat sijaitsevat Harjuniityn alueella. Lisäksi alueella toimii kunnallisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia.