Tukea lapselle ja nuorelle

Lapsen ja nuoren eri elämänvaiheissa voi tulla vastaan haasteita, joissa tarvitaan perheen ja muiden läheisten tuen lisäksi myös ammattilaisapua. Voit kertoa tilanteestasi lapsen tutulle työntekijälle tai ottaa yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen. Myös internetistä löydät tietoa ja vertaistukea.

Tälle sivulle on koottu tietoa ja tukea lapsen ja nuoren vaikeisiin tilanteisiin.

Huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä
Ristiriidat perheessä
Koulunkäynti- ja oppimisvaikeudet
Kiusaaminen
Lapsen tai nuoren mielen oireilu
Syömishäiriöt
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi
Päihde- ja muut riippuvuusongelmat
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset

Huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä

Lapset kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja yksilölliset erot esimerkiksi erilaisten taitojen oppimisessa voivat olla suuriakin. Vanhemmalle saattaa herätä huoli, jos oma lapsi ei vielä osaa samoja taitoja kuin ikätoverinsa. Jos olet huolissasi lapsesi kasvusta ja kehityksestä, ota yhteyttä lastenneuvolaan, varhaiskasvatuksen henkilökuntaan tai kouluterveydenhoitajaan.

Lasten ja nuorten puheterapia on tarkoitettu pääosin alle kouluikäisille lapsille, joiden puheen ja vuorovaikutuksen, nielemisen tai muun suun alueen motoriikan kehityksestä nousee huolta. Huoli voi nousta vanhemmilla tai lapsen muussa toimintaympäristössä kuten päivähoidossa tai neuvolassa. Puheterapiaan ohjaudutaan yleensä neuvolan, päiväkodin, koulun tai lääkärin laatimalla lähetteellä.

Tuntuuko arki hankalalta? Onko teillä vaikeuksia selviytyä päivärutiineista ja ehtiä ajoissa päiväkotiin tai kouluun? Tarvitseeko lapsesi tavallista enemmän aikuisen ohjausta ja muistuttelua, jotta arkiset asiat tulevat hoidetuiksi? Onko lapsellasi vaikeuksia kaverisuhteissa? Hermostuuko hän helposti, jos ei tule ymmärretyksi? Lapsellasi saattaa olla neuropsykiatrisia haasteita. Katso lisätietoa: Perheiden Nokia Nepsy-arki

Hyödyllisiä linkkejä:

Ristiriidat perheessä

Kaikissa perheissä tulee riitoja ja erimielisyyksiä. Ristiriidat kuuluvat elämään ja niitä voidaan ratkoa yhdessä. Jos riitely on kuitenkin jatkuvaa ja kodin ilmapiiri muuttuu painostavaksi, ei kenelläkään ole hyvä olla.

Katso Mannerheimin Lastensuojeluliiton vinkit rakentavaan riitelyyn.

Tukea perheen ristiriitoihin:

  • Nopea perheohjaus tarjoaa apua, kun keskusteluyhteys kotona ei toimi. Palvelu on lyhytkestoista, luottamuksellista, maksutonta ja toteutetaan perheen kotona virka-ajan ulkopuolella.
  • Kasvatus- ja perheneuvonnan matalan kynnyksen palvelussa saat ohjausta ja neuvontaa parisuhteeseen, perhetilanteeseen tai lapsen hyvinvointiin liittyvissä pulmissa. Palvelussa on käytettävissä sähköinen ajanvaraus.
  • Nokian seurakunnan diakoniatyöntekijä tukee ja auttaa perhettä elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Palvelu on tarkoitettu kaikille nokialaisille.
  • Lapsiperheiden palveluohjaus on tarkoitettu sinulle, joka mietit jotakin omaan elämääsi tai perheeseesi liittyvää asiaa. Pyydä apua -lomakkeella voit jättää yhteystietosi ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden työntekijä ottaa sinuun yhteyttä 1-3 arkipäivän kuluessa. Vaihtoehtoisesti voit soittaa numeroon 040 8285 277 (varmimmin vastaamme ma-pe klo 10-12).

Koulunkäynti- ja oppimisvaikeudet

Moni lapsi ja nuori tarvitsee koulunkäyntiin ja oppimiseensa tukea. Lapsen kouluvaikeuksien ilmaantuessa vanhemmat ovat usein neuvottomia ja huolissaan. Jos olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä tai oppimisesta, ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä lapsesi luokanopettajaan tai -valvojaan. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää ja yhteisessä keskustelussa voidaan miettiä sopivia tapoja tukea oppilasta koulussa ja kotona. 

Lapsi voi tarvita tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Tuen tarve voi myös vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtäaikaisesti. Tuen suuruus riippuu vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. On tärkeää, että tukea tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään vaikeuksien kasaantumiselta.

Perusopetuksessa noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia

Kuvassa näkyy koululaisen kädet. Oikeassa kädessä on lyijykynä. Käsien alla on kirja tai vihko, jossa kirjoitusharjoituksina tavutettuja sanoja: kissa, lepakko, matto, nappi.
Kuva: Opa Latvala

Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsen koulunkäynnistä ja oppimisesta on huolta?

  • Huolehdi arjen peruspilareista: riittävä uni ja lepo, syöminen ja liikkuminen. Varmista myös, etteivät älylaitteet haukkaa liian isoa osaa lapsen tai nuoren arjesta. 
  • Ole kiinnostunut lapsen tai nuoren koulunkäynnistä. Osallistu vanhempainiltoihin ja puhu koulusta lapselle positiiviseen sävyyn, vaikka haasteita ilmenisi. 
  • Auta lasta tai nuorta läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa.  
  • Ole tarpeen mukaan yhteydessä oppilashuollon (kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi) toimijoihin. 
  • Tee yhteistyötä luokanopettajan / -valvojan ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. 

Lisätietoa:

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Nokialla

Kiusaaminen

Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen tai sen pelko tuottavat huolta monelle lapselle, nuorelle ja vanhemmalle. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa toisen epämiellyttäväksi kokemaa psyykkistä tai fyysistä toimintaa. Riidasta kiusaamisen erottaa kiusaajan ja kiusatun välinen vallan epätasapaino: vahvempi tai vahvemmat alistavat puolustuskyvytöntä. Riidat ovat ohimeneviä, eikä niiden kohteeksi aina joudu yksi ja sama lapsi.

Kiusaamista esiintyy kaikkialla, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa. Nykyisin iso osa kiusaamisesta tapahtuu netissä tai kännykän välityksellä: chateissa, keskustelupalstoilla, peleissä ja sosiaalisessa mediassa.

Kiusaamisen vastainen työ kuuluu jokaiselle. Erityisesti aikuisilla on suuri merkitys kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. On tärkeää, että aikuiset ovat kiinnostuneita lapsen ja nuoren arjesta ja siitä, mitä sosiaalisen median foorumeita lapsi tai nuori käyttää ja miten hän niissä viestii. On myös tärkeää, että aikuiset tuomitsevat kiusaamisen sekä ohjaavat lapsia ja nuoria hyvän yhteishengen luomiseen ja ylläpitoon. 

Kuvassa näkyvät lapsen jalat, kun lapsi istuu ilmeisesti pulpetissa. Jaloissa mustat farkut, musta-kelta-raidalliset villasukat ja sini-ruskeat Reino-tohvelit..
Kuva: Opa Latvala

Mitä voin tehdä kotona? 

  • Aseta kiusaamiselle nollatoleranssi jo ihan pienestä lapsesta alkaen. Ei saa kiusata eikä katsoa kiusaamista sivusta siihen puuttumatta. 
  • Tue lasta sosiaalisissa suhteissa ja opeta sosiaalisia taitoja. Mahdollista lapsen kaverisuhteiden muodostumista ja ylläpitoa.
  • Kannusta lasta ja nuorta kertomaan mieltä painavista asioista luotettavalle aikuiselle.
  • Kuuntele lasta tarkasti, ja keskustele hänen kanssaan kiusaamisesta ja kiusatuksi tulemisesta eri näkökulmista. Älä vähättele lapsen kokemusta esimerkiksi sillä, että ”kaikki tulevat joskus kiusatuiksi” tai ”pitäisi oppia puolustamaan itseään”. 
  • Ole tietoinen lapsen kaveripiiristä ja tutustu myös lapsen kavereiden vanhempiin.
  • Kuuntele lasta tarkasti, ja keskustele hänen kanssaan kiusaamisesta ja kiusatuksi tulemisesta eri näkökulmista. Älä vähättele tai selitä pois lapsen kokemusta esimerkiksi sillä, että ”kaikki tulevat joskus kiusatuiksi” tai ”pitäisi oppia puolustamaan itseään”. 
  • Opeta lapselle nettietikettiä ja valvo hänen toimintaansa netissä. 

Lisätietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä:

Kiusatuksi tuleminen 

Kenenkään ei pidä joutua sietämään kiusaamista tai väkivaltaa. Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen tulee ottaa puheeksi mahdollisimman varhain ja siihen on puututtava välittömästi. Kiusaamistapausten selvittäminen on aina aikuisten vastuulla.

Lasten ja nuorten voi olla vaikea ottaa kiusatuksi tulemista puheeksi aikuisten kanssa. Kiusatuksi joutumisesta saatetaan kokea häpeää tai pelätään, että aikuiselle kertomisesta ei ole apua, vaan kiusaaminen päinvastoin pahenee entisestään. Jos kiusaaminen tapahtuu sosiaalisen median foorumissa, saattaa lapsi tai nuori pelätä vanhempien kieltävän sovelluksen tai kännykän käytön.  

Mitä vanhempi voi tehdä, jos lasta kiusataan?

  • Pysy itse rauhallisena ja selvitä, mitä on tapahtunut. Kiitä lasta tai nuorta siitä, että hän kertoi asiasta.
  • Ole tukena. Älä syyllistä.
  • Puutu kiusaamiseen.
  • Jos kiusaaminen on tapahtunut vapaa-ajalla, voit ottaa yhteyttä kiusaajien vanhempiin. 
  • Jos kiusaaminen on tapahtunut varhaiskasvatuksessa tai koulussa, ole yhteydessä opettajaan.
  • Jos kiusaaminen on tapahtunut harrastuksessa, ole yhteydessä harrastusryhmän ohjaajaan.
  • Seuraa tilannetta ja ole tukena lapsellesi.

Hae tarvittaessa apua lapselle tai nuorelle:

Tukea ja lisätietoa:

Lapsen tai nuoren mielen oireilu

Vanhemmat huomaavat usein lapsen käytöksestä ja tunneilmaisusta ensimmäisinä, jos lapsella on jokin pielessä. Aikuisen läsnäolo sekä avoin ja rehellinen keskustelu lapsen tuntemuksista voivat auttaa. Vanhemmat voivat myös puhua lapsen tilanteesta jonkun toisen, lapsen elämässä mukana olevan aikuisen kanssa. Lapselle tuttu ja turvallinen aikuinen voi vanhempien lisäksi olla esimerkiksi hoitaja, opettaja tai harrastuksen ohjaaja.

Kuvassa ihminen istuu sängyllä, kädet polvien ympärillä. Päätä ei näy. Takana näkyy valkoisia tyynyjä.

Lue lisää:

Vanhempien oma pitkäaikainen huolestuminen lapsen voinnista on riittävä syy hakea lapselle ammattiapua. Alle 13-vuotiaita lapsia palvelee perheneuvola, johon hakeudutaan lapsiperheiden palveluohjauksen kautta. 12-17-vuotiaiden nuorten asioissa ota yhteyttä Nuorten Helpperiin.

Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa ihmisen suhde ruokaan, omaan kehoon ja/tai liikkumiseen häiriintyy ja alkaa vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Syömishäiriöt vaikuttavat haitallisesti sairastuneen toimintakykyyn ja sairaus voi rajoittaa elämää ja arkea monin eri tavoin. Lisäksi syömishäiriö vaikuttaa huomattavasti myös sairastuneen lähipiiriin. Syömishäiriöt puhkeavat usein nuoruusiässä. Syömishäiriö on sairastuneelle tietynlainen selviytymiskeino, jonka avulla hän pystyy paremmin sietämään esimerkiksi turvattomuuden, yksinäisyyden, riittämättömyyden, kelpaamattomuuden tai arvottomuuden kokemusta.

Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Tunnetuimpia lienevät anoreksia (laihuushäiriö) ja bulimia (ahmimishäiriö). Suuri osa syömishäiriöistä lukeutuu kuitenkin niin sanotuksi määrittämättömäksi syömishäiriöksi (EDNOS, eating disorder not otherwise specified). Myös ortoreksia, ARFID (avoidant/restrictive food intake disorder) ja ahmintahäiriö (BED, binge eating disorder) ovat syömishäiriöitä. Syömishäiriödiagnoosia ja diagnoosikriteereiden täyttymistä oleellisempaa on oireilun vaikutus arkiseen elämään ja toimintaan sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen – tai ulospäin täysin terveeltä vaikuttavaa syömistä. Ratkaisevaa ei ole se, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on, vaan minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistä ja omaan kehoon suhtautumista.

Yhteistä syömishäiriöille ovat itseinhon, ahdistuksen ja masennuksen tunteet sekä eristäytyminen muista. Läheiset ovat usein hyvin huolissaan syömishäiriöön sairastuneesta perheenjäsenestä. Usein sekä sairastunut että hänen perheensä tarvitsevat ammattiauttajan apua. Hoito on usein moniammatillista.

Syömishäiriöön ja syömiskäyttäytymisen pulmiin, lievältäkin tuntuvaan oireiluun, kuuluu ja kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain. Ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajan vastaanotolla tehdään arvio tilanteesta, jonka perusteella voidaan antaa ohjausta ja jäädä vielä seuraamaan tilannetta tai lähettää eteenpäin erikoistuneeseen hoitoon. Terveydenhoitaja voi myös tehdä lähetteen ravitsemusterapeutille.

Lisätietoa ja tukea:

Syömishäiriö aiheuttaa sairastuneessa usein häpeää ja sairaudentunnottomuutta. On tavallista, että oireilua piilotellaan tai vähätellään eikä oireilun vakavuutta siksi tunnisteta. Sairastunut voi vaikuttaa hyvinvoivalta, pärjäävältä ja terveeltä, minkä vuoksi apua ei aina osata hakea ajoissa. Syömishäiriöihin on kuitenkin tärkeää uskaltaa hakea apua, jotta toipuminen voisi alkaa mahdollisimman varhain. Avun hakeminen ei myöskään koskaan ole liian myöhäistä ja syömishäiriöstä voi parantua pitkänkin sairastamisen jälkeen.

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi, koko perheen arki muuttuu ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vaatii aikaa. Tavanomaisen lapsiperhearjen lisäksi vanhemmat hoitavat lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä asioita yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Nokian kaupungin vammaispalvelut tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä järjestää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia palveluita sekä omaishoidon tukea alle 65-vuotiaille. Työntekijät ovat tavattavissa ajanvarauksella. Yhteystiedot löytyvät vammaispalveluiden sivuilta.

Nokialla toimii myös Vammaisneuvosto, jossa ovat mukana vammaisten, heidän omaistensa, vammaisjärjestöjen ja kaupungin edustajat.

Verneri on valtakunnallinen, kehitysvamma-alan toimijoiden yhteinen verkkopalvelu. Sivuilla on monipuolisesti tietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä asioista. Voit myös keskustella ja kysyä neuvoa asiantuntijoilta.

Vertaistuesta voi olla paljon apua arjen kysymyksissä:

Päihde- ja muut riippuvuusongelmat

Yhden perheenjäsenen päihde-, peli-, rahapeli-, seksi- tai muu riippuvuusongelma vaikuttaa koko perheeseen. Päihdelinkki tarjoaa luotettavaa tietoa päihteistä ja riippuvuuksista.

Vanhempi, miten alkoholinkäyttösi vaikuttaa lapseen?

Vanhempi voi hakea apua riippuvuusongelmaansa mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Lasinen lapsuus -sivusto tarjoaa tietoa ja tukea vanhempien haitallisesta alkoholinkäytöstä. Sivustolla olevien testien avulla vanhempi voi pohtia, onko oma alkoholinkäyttö lapsen kannalta haitallista. Lapselle ja läheiselle laadittu testi puolestaan auttaa tiedostamaan, miten vanhemman alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan elämään. 

Kun nuori kiinnostuu päihteistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä saat vinkkejä tilanteeseen, kun nuori kiinnostuu päihteistä. Sivustolla voit tutustua myös Kissa pöydälle – puhu alkoholista nuoren kanssa -oppaaseen. 

Nuorten mielenterveystalosta löydät tietoa nuorten päihteiden käytön riskeistä. 

Oletko huolissasi lapsen tai nuoren riippuvuuksista?

Jos olet huolissasi lapsen tai nuoren riippuvuuksista, ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen tai Nuorten Helpperiin.

Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset

Lähisuhdeväkivalta on läheisissä suhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, uskonnollista, kulttuurista väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä. Myös lapsen fyysinen kurittaminen on lailla kiellettyä ja vahingollista lapselle.

Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua kumppaniin, lapseen, vanhempaan tai muuhun läheiseen. Usein koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille.  Lähisuhdeväkivallalla on pitkäaikaisia seurauksia uhrille, väkivaltaa nähneelle ja väkivallan tekijälle. Siksi on tärkeää hakea ajoissa apua kaikille osapuolille.  

Jos epäilet, että lapsi tai alaikäinen nuori on joutunut fyysisen rankaisemisen, seksuaalisen väkivallan tai muun väkivallan kohteeksi, ota yhteyttä lastensuojeluun.

Lähisuhdeväkivaltaa nähneelle lapselle ja hänen perheelleen saat apua lapsiperheiden palveluohjauksesta.

Pelastakaa Lapset ry:n Kehoni on minun -opas tarjoaa tukea lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan käsittelemiseen lapsen kanssa.

Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta: Tarvitsetko apua lähisuhdeväkivaltaan