Sujuva arki

Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä lapsiperheen sujuvaan arkeen.

Syömisen iloa
Palauttava uni ja lepo
Liikkuva perhe
Ihanat, kamalat rutiinit
Digiarki
Riittävän hyvä vanhemmuus
Tilaa tunteille
Työn ja perheen yhdistäminen
Moninaiset perheet ja muuttuva arki
Pidetään yhdessä huolta ympäristöstä

Syömisen iloa

Rutiinit arjen ruokailuissa ja säännöllinen syöminen rytmittävät päivää sekä antavat tasaisesti virtaa niin lapselle kuin aikuisellekin. Kun ateriavälit pysyvät noin 3-4 tunnissa, nälkäkiukkukaan ei pääse yllättämään.

Neuvokkaan perheen sivuilta pääset lukemaan vinkkejä hyvän mielen ruokapöytään sekä lasten kanssa yhdessä kokkaamiseen. Yhteiset keittiöpuuhat ovat hyvä keino tutustuttaa lasta myös uusiin ruoka-aineisiin ja vahvistaa sitä kautta ruokarohkeutta. Neuvokkaan perheen sivusto tarjoaa vinkkejä myös ruokailon lisäämiseen ja valikoivan syöjän tukemiseen sekä kasvisten käytön lisäämiseen.

Tutustu myös Hyvinvoiva nokialainen -sivuston ravitsemusvinkkeihin lapsille ja nuorille sekä aikuisille.

Alta löydät arkea helpottavia ideoita viikon ruokailujen ja kauppalistan suunnittelun tueksi:

Palauttava uni ja lepo

Riittävän levon turvaaminen on tärkeää kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Nukkuminen edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä vaikuttaa keskittymiskykyyn ja mielialaan. 

Myös vanhemman on tärkeää saada riittävästi unta ja lepoa oman jaksamisen turvaamiseksi. Vanhempi näyttää myös lapselleen nukkumisen mallia.

Vinkkejä ja työkaluja parempaan uneen:

Kuvassa lapsi nukkuu sängyssä, peiton alla. Hänellä on pään alla kaksi tyynyä.

Sekä lasten että aikuisten unen tarve on hyvin yksilöllistä. Perheillä on myös erilaisia tarpeita ja toiveita nukkumisjärjestelyiden suhteen. Neuvokkaan perheen nukkumisvinkeistä voit valita mieluisimmat ja muokata niitä juuri teidän perheeseenne sopiviksi.

Rentoutuminen ja rauhoittuminen edistävät nukahtamista. Joskus voi kuitenkin olla vaikeaa rauhoittaa kehoa ja mieltä päivän touhujen jälkeen. Neuvokkaan perheen sivuilta löydät vinkkejä rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja mindfulness-harjoitteluun. Lue tai kuuntele esimerkki lapselle luettavasta rentoutuksesta. Samaa tekstiä kannattaa lukea usein, jolloin sekä aikuinen että lapsi oppii sen ulkoa. Ulkoa opitut sanat voivat auttaa lasta myös myöhemmin rauhoittamaan itseään esimerkiksi erilaisissa stressaavissa tilanteissa.

Lue lisää lapsen unesta ja nukkumisesta:

Katso myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat unta edistävien nukkumistottumusten muistilistat eri-ikäisten lasten perheille:

Liikkuva perhe

Liikkuminen tuottaa iloa ja lisää hyvinvointia monella tavalla. Liikunta lisää keskittymis- ja oppimiskykyä, parantaa mielialaa ja suojaa monilta sairauksilta. Pienikin hetki liikuntaa tekee hyvää ja liikkua voi monella tavalla. Joku liikkuu mieluiten ohjatussa ryhmässä, toiselle taas pyörämatkat kauppaan tai pihaleikit lasten kanssa ovat parasta liikuntaa.  Millainen liikunta tuottaa sinulle ja perheellesi iloa?

Vinkkejä liikunnan ilon löytämiseen Neuvokkaan perheen sivuilta:

Harrastustarjontaa Nokialla:

Tutustu myös Hyvinvoiva nokialainen -sivuston liikuntavinkkeihin lapsille ja nuorille sekä aikuisille.

Kirjaston liikuntavälinelainaamosta voit lainata ulko- ja sisäliikuntavälineitä kirjastokortilla. Selaa listaa  liikuntavälineistä ja tarkista niiden saatavuus PIKI-verkkokirjastosta tai kirjaston henkilökunnalta. Välineiden lainaaminen tapahtuu pääkirjaston asiakaspalvelutiskiltä.

Katso kirjaston liikuntavälinelainaamon esittelyvideo:

Ihanat, kamalat rutiinit

Perheen säännöllinen arki tuo turvallisuutta ja johdonmukaisuutta lapsen arkeen. Rutiinien ja ennakoinnin avulla vanhemmat pystyvät tukemaan lapsen arjen taitoja.  Aina ei tarvitse noudattaa samaa rytmiä minuutilleen, mutta päivissä ja viikoissa on hyvä olla joitakin pysyviä rakenteita: säännöllinen ruokarytmi sekä aamu- ja iltarutiinit hammaspesuineen. Arkeen tarvitaan myös riittävästi joutilaisuutta ja tyhjiä hetkiä, jolloin ei ole mitään suunniteltua tekemistä.

Vinkkejä päivärytmin ja rutiinien toteuttamiseen:

Kotitöistä tulee helposti kiistaa perheenjäsenten kesken. Niiden jakamisesta kannattaa keskustella avoimesti. Yhdessä tekemällä ja kotitöitä jakamalla myös lapset ja nuoret oppivat tärkeitä taitoja elämää varten. Lapsia voi osallistaa kotitöiden tekemiseen lapsen ikätason ja taitojen mukaisesti.  Tehtävien jakoa voidaan toteuttaa viikoittain tai nimetä kaikille perheenjäsenille ikätasoa vastaavia tehtäviä pidemmäksi aikaa. Usein palkinnot motivoivat lapsia kotitöiden tekemiseen: esimerkiksi viikkoraha, perheen yhteinen tekeminen tai peliaika.

Parisuhteessa yhteisestä taloudesta huolehtiminen on molempien vastuulla ja kotitöiden tekemisestä on hyvä sopia yhdessä. Sopimista voivat helpottaa erilaiset kotityölistat tai sovitut siivouspäivät.

Vinkkejä kotitöistä sopimiseen:

Digiarki

Älylaitteet ovat osa arkeamme ja lapset kohtaavat digimaailman jo varhain. Lasten ja nuorten maailmassa todellinen maailma ja digimaailma voivat sekoittua toisiinsa. Lapsille ja nuorille media on tärkeä ympäristö saada ja ylläpitää kaveruussuhteita – monelle yhtä aito kuin kasvokkainenkin kohtaaminen. Vuorovaikutus on kuitenkin hyvin erilaista verkossa kuin kasvokkain.

Digimaailma on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta varjopuoliakin löytyy. Lapsi ei kykene yksin ottamaan haltuun digimaailmaa, vaan tarvitsee rajoja ja sääntöjä sekä aikuisen ohjausta ja apua laitteiden käytössä. Digimaailman turvataitoja on hyvä opetella lapsen kanssa ikätasoisesti viimeistään silloin, kun ensimmäinen digilaite hankitaan.

Hyödyllisiä linkkejä:

Kuvassa kaksi poikaa, joilla käsissään älypuhelimet. Pojat istuvat vierekkäin ja poikien kasvot jäävät puhelinten taakse piiloon.

Turvallisesti verkossa – mitä vanhempi voi tehdä?

Vanhemman kuuluu olla kiinnostunut ja tietää mitä lapsi tai nuori tekee. Voit käydä lapsen kanssa läpi verkon turvataitoja:

  • Käyttäjätilien ja tunnusten luominen
  • Omien tietojen jakaminen ja yksityisyysasetukset
  • Tuntemattomille ei tarvitse vastata.
  • Mitä tai ketä saa kuvata ja saako kuvia lähettää eteenpäin.

Painota lapselle tai nuorelle, että hän voi aina kertoa vanhemmalle tai muulle turvalliselle aikuiselle digimaailmassa kohtaamastaan sisällöstä. Usein nämä tilanteet tulevat yllättäen. Muistuta, että koskaan ei ole lapsen omaa syytä, jos hän kohtaa asiatonta käytöstä, kuvia tai muuta sisältöä. Kannusta lasta kertomaan niistä ilman huolta seurauksista. Kysy, kuuntele, kiinnostu – älä syyllistä tai tuomitse lasta. Tutki ja hae lisää tietoa myös yhdessä lapsen kanssa. Kiinnitä myös itse huomiota lähteisiin, kriittiseen medialukutaitoon ja tiedon luotettavuuteen.

Lisää turvataidoista, tietoturvasta ja netiketistä löydät näistä linkeistä:

Vanhempien velvollisuus on tarkistaa lapsen käyttämien palveluiden, sovellusten ja sosiaalisen median sovellusten ikärajat ja valvoa niiden noudattamista. Ikärajojen avulla suojellaan lasta kehitykselle haitallisilta sisällöiltä eikä niitä ole määritelty turhaan.

Lue lisää sosiaalisen median sovelluksista ja ikärajoista:

Vanhemmalla on velvollisuus valvoa lapsen median käyttöä, mutta lapsella on kuitenkin oikeus yksityisyyteen ja viestintäsalaisuuteen. Aikuisella ei ole oikeutta lukea lapsen viestejä ilman lapsen lupaa, ellei siihen ole erityisen painavaa syytä. Myös lapsen kuvien jakamista sosiaalisessa mediassa pitää harkita tarkkaan.

Lue lisää lapsen yksityisyydestä:

Mitä tehdä, jos lapseen tai nuoreen kohdistuu verkossa kiusaamista tai häirintää?

Digihyvinvointi

Jokainen vanhempi, huoltaja ja lapsen kanssa työskentelevä aikuinen on mediakasvattaja, riippumatta omista taidoista ja digimaailman tuntemuksesta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Millainen mediakasvattaja olen? -testillä voit testata, millainen digikasvattaja olet.

Lapsi oppii ja omaksuu paljon mallioppimisen kautta. Lapsen ja nuoren saattaakin olla vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi hänen digiaikaansa rajoitetaan, jos aikuinen näyttää kulkevan aina laite kädessään. Vanhempi voi omalla käyttäytymisellään toimia tärkeänä esimerkkinä turvallisesta ja vastuullisesta digikäytöksestä.  Aikuisenkin on siis aina välillä hyvä pysähtyä miettimään omaa digimedian käyttöään ja pyrkiä edistämään digihyvinvointiaan.

Digitaalisesti hyvinvoiva ihminen osaa käyttää mediaa tavalla, joka antaa iloa ja energiaa sekä tukee läheisiä ihmissuhteita. Hän osaa myös kyseenalaistaa omia tottumuksiaan ja ymmärtää mahdollisia median aiheuttamia haittavaikutuksia.

Sopikaa ja käykää yhdessä läpi rajoitukset ja säännöt:

Riittävän hyvä vanhemmuus

Vanhemmuus on rooli, johon kasvetaan vähitellen, yhdessä lapsen kanssa. Vanhemmuuteen kuuluu monenlaisia tunteita: suunnatonta rakkautta ja iloa, mutta myös surua ja riittämättömyyden tunteita. Kaikki ihmiset tekevät virheitä eikä vanhemmankaan tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Lapsen on hyvä nähdä, että vanhempi tekee välillä virheitä, pyytää anteeksi ja muuttaa toimintaansa.

Lapsen kasvaessa myös vanhemman tehtävät, huolet ja ilonaiheet muuttuvat. Vanhemmuudessa nousee uusia kysymyksiä, joita voi olla hyvä pohtia yhdessä muiden aikuisten kanssa. Läheiset aikuiset ovat tässä tärkeitä, mutta myös ammattilaiset ovat vanhemman tukena tarvittaessa. Voit keskustella vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi lapselle tutun hoitajan, opettajan tai kohtaamispaikan työntekijän kanssa. Vanhemmuuden tukea tarjoavat myös:

Kuvassa nainen pitää tyttöä kainalossaan. Nainen antaa tytölle suukon hiuksiin ja tyttö hymyilee kameraan.

Tukea verkosta:

Omaolon valmennusohjelmista voit saada tukea vanhemmuuteen ja lapsiperhearkeen:

Tilaa tunteille

Lapsiperheessä koetaan tunteita laidasta laitaan. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja tärkeitä, mutta niiden ilmaisua lapsi opettelee yhdessä aikuisen kanssa. Myös negatiivisten tunteiden ilmaisu, tunnistaminen ja hyväksyminen ovat tärkeitä taitoja. Ikävien tunteiden myrskyssä lapsi tarvitsee aikuista erityisen paljon. Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi saa kokea olevansa tärkeä ja rakastettu myös tunnekuohun vallassa.

Usein tunne ja käytös yhdistetään automaattisesti toisiinsa. Onneksi tunteiden aiheuttamaan reaktiota ja käytöstä on kuitenkin mahdollista muuttaa yhdessä harjoittelemalla. Tunteen ollessa pinnalla, lapsi ei välttämättä pysty vastaanottamaan ohjeita tai neuvoja. Onkin hyvä tukea lapsen rauhoittumista ensin ja palata asiaan sopivalla hetkellä.

Tukea ja vinkkejä verkosta:

Lapsen tunnekuohu tai ei-toivottava käytös voi herättää myös vanhemmassa voimakkaita tunnereaktioita. Jokainen vanhempi hermostuu joskus lapselleen. Katso Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta vinkit tilanteisiin, kun pinna palaa lapsen kanssa. Pahimman tunnekuohun jälkeen on hyvä antaa lapselle malli anteeksipyytämisestä ja siinä samalla myös sanoittaa omia tunteitaan ja tapahtunutta lapselle. Yksittäisistä ylilyönneistä ei ole lapselle haittaa, mutta jos tilanteet toistuvat usein, kannattaa hakea apua esimerkiksi lapsiperheiden palveluohjauksesta.

Sekä lapset että aikuiset opettelevat tunnetaitoja. Lapsen tunnekasvatuksen tukemiseksi vanhemman on hyvä ensin oppia tunnistamaan omia ja lapsen tunteita sekä tiedostaa, miten ne vaikuttavat eri tilanteissa. Kaikki ihmiset kokevat erilaisia tunteita, mutta kehomme reagoi eri tavalla erilaisiin kokemuksiin. Tunnetaitoja voi harjoitella vaikka yhdessä koko perheen kanssa.

Vinkkejä tunnetaitojen opetteluun:

  • Kirjastosta löytyy satukirjoja ja elokuvia, joiden avulla voidaan lasten kanssa ikätasoisesti keskustella tunteista ja käytöksestä. Sopivien kirjojen etsimisessä voit hyödyntää kirjaston kuvakirjalistaa.
  • Tunnetaitoja voi harjoitella esimerkiksi askartelemalla lapsen kanssa muistipelin erilaisista hymynaamoista tai emojeista. Aina, kun joku pelaajista on saanut parin, voidaan yhdessä pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä tilanteessa olen kokenut tätä tunnetta? Miltä silloin tuntui kehossa? Mitä ajatuksia silloin heräsi? Miten toimin silloin?

Niin lapset kuin aikuisetkin hyötyvät rauhoittumisen taidoista. On hyvä pohtia, onko oman perheen arjessa mahdollisuuksia rauhoittua pitkin päivää. Lapsi saattaa reagoida liian kuormittavaan arkeen ei-toivotulla käytöksellä. Ihmisillä on erilaisia keinoja rauhoittua: toiset kuuntelevat musiikkia, toiset tarvitsevat omaa tilaa ja toiset taas tarvitsevat fyysistä toimintaa saadakseen mielensä rauhoittumaan.

Vinkkejä rauhoittumiseen:

  • Tilanteen katkaisu tai huomion kiinnittäminen toisaalle voi rauhoittaa. Voit käydä esimerkiksi juomassa lasillisen vettä.
  • Satujoogaa voi kokeilla internetistä löytyvien videoiden tai kirjastosta lainattavien kirjojen avulla, tai osallistumalla ohjatulle satujoogatunnille.
  • Monet lapset kaipaavat läheisyyttä, aikuisen läsnäoloa ja syliä kohdatessaan suuria tunteita.
  • Lapsen kanssa voi sopia yhdessä rauhoittumispaikan ja tekemisen etukäteen. Esimerkiksi piirtäminen, legoilla leikkiminen, askarteleminen tai musiikin kuuntelu voivat rauhoittaa.

Kehotunnekasvatus on pienten lasten seksuaali- ja turvataitokasvatusta. Se on tietoa kehosta, tunteista ja oikeuksista. Se on ihan tavallisten käytöstapojen harjoittelua ja omien oikeuksien opettelua. Kehotunnekasvatus kuuluu kodille, varhaiskasvatukselle, koululle – kaikille aikuisille. Väestöliiton sivuilta löydät materiaalia kehotunnekasvatuksen tueksi:

Työn ja perheen yhdistäminen

Moni vanhempi pohtii työn ja perhe-elämän yhdistämisen kysymyksiä. Siirtyminen perhevapaalta työelämään voi huolettaa tai jopa pelottaa. Vaativan työn ja kiireisen lapsiperhearjen yhdistäminen ei ole aina ihan helppoa.

Apua ja vinkkejä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen:

Perhevapaalta työelämään -hankkeen videolla keskustellaan perheen ja työn yhteensovittamisesta:

Moninaiset perheet ja muuttuva arki

Perheet ovat monenlaisia ja moninaisia. Jokainen perhe on juuri oikeanlainen.

Monimuotoiset perheet -verkosto on perhejärjestöjen yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on, että oletetusta perheestä poikkeavat, monimuotoiset perheet ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden perheiden kanssa. Verkoston sivuilta löydät listan perhejärjestöistä, jotka tarjoavat tietoa ja vertaistukea. Väestöliiton sivuilla on vinkkejä, miten puhua moninaisuudesta lapsen kanssa.

Perheet ja elämäntilanteet muuttuvat pikku hiljaa lasten kasvaessa. Jokaisen lapsen ja nuoren elämässä tulee vastaan suuria muutoksia: päivähoidon ja koulun aloitus, siirtyminen alakoulusta yläkouluun ja jatko-opintoihin.

Sähköisen perhekeskuksen ikäryhmittäiset osiot:

Perheissä koetaan myös muita elämää ja arkea mullistavia muutoksia: pikkusisaruksen syntymä, perheen muutto, lemmikin ottaminen perheeseen, nuoren muuttaminen omaan kotiin. Perhekokoonpanoon voi tulla myös muita muutoksia esimerkiksi eron ja vanhemman uuden kumppanin myötä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Pidetään yhdessä huolta ympäristöstä

Kestävää kehitystä lasten kanssa

Tässä vinkkejä, joiden avulla voit opetella kierrätystä lasten kanssa ja tehdä siitä yhdessä hauskaa:

  • Olli Oravan matkassa – kestävän kehityksen perehdytysopas lapsille. Alhoniityn ja Tyttölän päiväkotien lasten ja henkilökunnan kokoamassa oppaassa esitellään pieniä valintoja, joita me kaikki voimme tehdä ympäristön ja ihmisten hyväksi.
  • Pirkanmaan Jätehuollon Roska-akatemiasta löydät eri-ikäisille sopivia pelejä, videoita, oppaita, tekemistä ja tietopaketteja lajittelusta ja vastuullisesta kuluttamisesta.
  • Oiva-askarteluoppaasta löydät ideoita ja ohjeita kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen askartelussa.
  • Kirjaston kuvakirjalistaan on koottu myös ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja kierrätykseen liittyviä kirjavinkkejä lapsille.

Nokialla toimii useita kirpputoreja, joilla voit tehdä löytöjä itsellesi ja perheellesi. Nokian Mammat ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nokian yhdistys järjestävät myös kirpputoritapahtumia. Vanhoja, käyttökelpoisia vaatteita ja tavaroita voit laittaa kiertoon myymällä niitä itse tai lahjoittamalla esimerkiksi Punaisen Ristin Nokian osaston kirpputorille, Konttiin tai Hope Yhdessä ja Yhteisesti ry:n kautta lahjoitettavaksi. Nokialla on myös useita UFF:n vaatekeräyspisteitä.

Kodin lajitteluhausta voit tarkistaa käyttökelvottoman jätteen oikean lajittelupaikan.