Nokian kaupunginvaltuusto päättää maaliskuussa sitoutumisesta Suomi-radan hankeyhtiöön


Nokian kaupunki on osallistunut neuvotteluihin Suomi-radan hankeyhtiön perustamisesta ja eri osapuolten rahoitusosuuksista yhdessä muiden kuntien ja valtion kanssa. Samaan aikaan valtio on neuvotellut Turun tunnin junan hankeyhtiöstä. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea.

Suomi-radan hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Nokian kaupunki osallistuisi hankkeen suunnittelun kustannuksiin 0,47 miljoonalla eurolla. Kaupungin osuus yhtiön pääomittamiseen maksettaisiin useassa erässä noin kymmenen vuoden aikana. Kokonaisuudessaan Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu noin 150 miljoonaa euroa.

Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Nokian kaupungin sitoutumisesta hankeyhtiöön päättää kaupunginvaltuusto kokouksessaan maaliskuussa. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä viimeistään 9. maaliskuuta.

Tampereen kaupunkiseudun elinvoima vahvistuisi

“Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden kehittämisellä arvioidaan olevan kiistaton myönteinen vaikutus myös Tampereelta länteen, itään ja pohjoiseen jatkuvien yhteyksien kehitysnäkymiin. Toteutuessaan hanke vahvistaisi siten koko Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa”, kertoo Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.

Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut).

Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.

Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

”Lyhyen aikavälin tavoitteena Nokian kaupungille on tärkeää saada varmistus hyvin vastaanotetun lähijunaliikenteen jatkumiselle”, Eero Väätäinen toteaa.

Valtio hakee EU-tukea Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä parhaillaan avoinna olevalla hakukierroksella (Connecting Europe Facility, CEF). Haku päättyy 26.2.2020.

Seuraavat organisaatiot käsittelevät sitoutumisen hankeyhtiöön omissa päättävissä elimissään:

• Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 milj. euroa
• Finavia Oyj, osuus 16,00 milj. euroa
• Helsingin kaupunki, 22,20 milj. euroa
• Tampereen kaupunki, 11,10 milj. euroa
• Vantaan kaupunki, 11,10 milj. euroa
• Oulun kaupunki, 0,90 milj. euroa
• Jyväskylän kaupunki, 1,98 milj. euroa
• Lahden kaupunki, 3,37 milj. euroa
• Porin kaupunki, 1,19 milj. euroa
• Vaasan kaupunki, 0,95 milj. euroa
• Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 milj. euroa
• Seinäjoen kaupunki, 0,88 milj. euroa
• Nokian kaupunki, 0,47 milj. euroa
• Ylöjärven kaupunki, 0,46 milj. euroa
• Kangasalan kaupunki, 0,44 milj. euroa
• Riihimäen kaupunki, 0,81 milj. euroa
• Lempäälän kunta, 0,65 milj. euroa
• Pirkkalan kunta, 0,27 milj. euroa
• Akaan kaupunki, 0,47 milj. euroa
• Janakkalan kunta, 0,46 milj. euroa
• Oriveden kaupunki, 0,13 milj. euroa
• Vesilahden kunta, 0,06 milj. euroa

LISÄTIEDOT:
kaupunginjohtaja Eero Väätäinen, 03 5652 0001

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote suurten ratahankkeiden edistymisestä (14.2.2020).