Uhanalaiset vuorijalavat turvaan tienpenkalta
Nokianvirran Helmi -hankkeessa laajennetaan vuorijalavalehtoa siirtämällä vuorijalavan taimia tienvarresta laajennusalueelle ELY-keskuksen luvalla. Tienvarressa taimilla ei ole mahdollisuutta kasvaa suuriksi puiksi, mutta vanhalla peltojätöllä puilla on tilaa kasvaa ja kehittyä lehdoksi.
Haavistontie sivuaa Nokianvirran rannan suojeltua vuorijalavalehtoa, jolla kasvaa Pirkanmaalla harvinaista ja rauhoitettua, uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokiteltua vuorijalavaa. Suurien vuorijalavien siemenistä on itänyt myös satoja taimia, jotka sinnittelevät ojanpientareella. Paikoin tienpenkkaa värittävät nyt punaisin nauhoin merkityt taimet.
Satoja taimia turvaan
─ Olemme merkinneet taimia helpottamaan niiden laskemista. Lukumäärää arvioitiin ELY-keskukselle tehtyä lupahakemusta varten, Nokianvirran Helmi -hankkeen projektityöntekijä Ria Kivirinne kertoo.
Suurien emopuiden siementuotto on tuhlailevaa. Vaikka siemenistä itäneitä taimia laskettiin vain arkeologisen tutkimuksen rajatuilta koealueilta, tulos oli kolminumeroinen. Merkittävän tuloksesta tekee, että ELYn mukaan lajitietokannassa vain reilut 200 asiantuntijan varmistamaa havaintoa vuorijalavasta koko Pirkanmaalta. Vaikka tietokantaan ovat päätyneet tiedot suurelta osalta vain varttuneista puista, myös vuorijalavan taimet, siemenet ja juuret ovat rauhoitettuja.
Lajirauhoitus mahdollistaa kuitenkin olemassa olevien rakenteiden käytön ja hoidon: vaikka taimia pitää pyrkiä säästämään, tietä saa hoitaa. Hankkeessa onkin tarkoitus siirtää tienpenkan niin sanottujen näkymäraivausten alueella kasvavia taimia laajennusalueelle.
─ Pienet taimet, jotka saadaan siirrettyä juuripaakkuineen, todennäköisesti menestyvät parhaiten. Suurempien taimien juuret voivat kaivaessa katketa, Kivirinne toteaa.
Vuorijalavan taimia on tarkoitus siirtää myös Haavistontien varrella tehtävän arkeologisen tutkimuksen yhteydessä, arkeologin tekemistä koekuopista. Tiedossa on, että Haavistontien läheisyyteen sijoittuu muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden alueelta maata tai taimia ei saa omin päin kaivaa.
Arkeologisen tutkimuksen pohjalta tarkennetaan vireillä olevan asemakaavan toteuttamisen mahdollisuuksia, eli käytännössä sitä, voidaanko tietä leventää.
Maakunnallisesti merkittävä pilottihanke
─ Lupa on nyt saatu 100─300 taimen siirtämiselle. Vaikka näistä vain osa menestyisi, kasvaisi suuriksi puiksi ja kehittyisi lehdoksi, on meillä tässä mahdollisuus lähes tuplata ELYn tiedossa olevien vuorijalavien määrä koko maakunnassa, Nokian kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvonen hymähtää.
Selvää toki on, etteivät kaikki vuorijalavat ole ELYn kirjoissa ja kansissa.
Hankelupa edellyttää tehtyjen siirtojen dokumentoimista. Taimet suojataan ja niiden tilaa seurataan. Tuloksista tulee raportoida ELY-keskukselle.
─ Hankkeen tulosten seuraaminen ja matkan varrella kerättyjen oppien kirjaaminen talteen mahdollistaa myös sen, että vastaavaa voidaan tehdä jatkossa myös muualla Suomessa. Siinä mielessä kyse on siis pilottihankkeesta, Hirvonen jatkaa.
Luonnonhoitoa Helmi-ohjelmassa
Nokianvirran Helmi -hanke on saanut rahoitusta valtion Kunta-Helmi-ohjelmasta. Hankkeen osahankkeita ovat vuorijalavalehdon laajentamisen lisäksi vieraslajien torjunta ja muut luonnonhoitotyöt, esimerkiksi kuusien poistaminen lehdoista sekä muinaismuistoaluetta olevan niityn hoito muinaismuistot huomioiden.
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Samalla ohjelma pyrkii edistämään luonnon ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.
Lisätietoja:
Ria Kivirinne
Nokianvirran Helmi -hanketyöntekijä
p. 040 665 66 80
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi
Anne Hirvonen
ympäristönsuojelusuunnittelija
p. 040 133 44 51
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi