Tilinpäätös 2019: Nokian kaupungin tulos jäi 5,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi

Toimintatuotot jäivät tavoitteesta ja toimintamenot kasvoivat

Viime vuonna kaupungin toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan edellisvuotta paremmin. Kasvua kertyi erityisesti maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista 1,2 miljoonaa euroa sekä kotikuntakorvauksista 0,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot jäivät kuitenkin kokonaisuutena 1,1 miljoonaa euroa talousarviosta.

Toimintamenot kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta 6,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin kokonaiskulut kasvoivat 208,4 miljoonasta eurosta 3,7 prosentilla 216,3 miljoonaan euroon.

Henkilöstökulut olivat edellistä vuotta korkeammat johtuen muun muassa palkkojen yleiskorotuksesta ja kilpailukykysopimuksen lomarahojen leikkausten päättymisestä. Työvoiman vuokrauskustannukset laskivat sen sijaan lähes 40 prosenttia. Myös erikoisairaanhoidon kustannukset jatkoivat kasvuaan edellisestä vuodesta kolmella prosentilla.

Väistötilakulut ja sisäilmakorjaukset rasittavat taloutta

Tilinpäätös sisältää käytöstä poistettavien rakennusten nopeutettuja alaskirjauksia 3,9 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloslaskelmaa rasittavat 2,1 miljoonan euron väistötilakulut ja sisäilmakorjaukset sekä kertaluontoinen murskeainevaraston tasearvon alaskirjaus 0,5 miljoonalla eurolla inventoinnin jälkeen.

Nettoinvestoinnit 17,1 miljoonaa euroa

Nokian kaupungin nettoinvestoinnit olivat vuonna 2019 yhteensä 17,1 miljoonaa euroa. Merkittävistä investoinneista huolimatta kokonaislainamäärä ei kuitenkaan kasvanut.

Isoimpana investointina oli kirjasto- ja kulttuuritalo Virran rakentaminen, viime vuoden osalta investointi oli 5,5 miljoonaa euroa. Emäkosken sillan korjaukseen investoitiin 3,1 miljoonaa euroa, ja sillan on määrä valmistua ensi kesänä. Kaava-alueiden kunnallistekniikkaa rakennettiin yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Investoinnit sisältävät myös maanhankintaan liittyviä aktivointeja myöhemmin tuloutettavien maakauppojen osalta 3,8 miljoonalla eurolla.

Väestönkasvu kiihtyi vuonna 2019

Nokian kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna 416 asukkaalla (+ 1,2 prosenttia). Edellisiin vuosiin verrattuna Nokian asukasmäärän kasvu voimistui, ja kaupunki kuuluu aluekehityksessään vahvojen kuntien joukkoon.

Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli 41 asukasta, kuntien välisen nettomuuton osuus 360 asukasta ja nettomaahanmuuton osuus 18 asukasta. Nokia oli väestönkasvun osalta 14. eniten kasvanut kunta koko Suomessa (asukasmäärään suhteutettu kasvu).

Koronaviruspandemialla on merkittävät negatiiviset vaikutukset

Nokian kaupungin talouden kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Verotulot kehittyivät viime vuonna vain kaksi prosenttia. Kokonaismenojen kasvu on ollut kokonaistuottojen kasvua suurempaa useana vuonna peräkkäin. Koronaviruspandemialla on lähitulevaisuudessa merkittävät negatiiviset talousvaikutukset sekä globaalisti että paikallisesti.

”Talouden suhdannekehitys on ollut laskeva ja viimeiset ennusteet ovat kansantalouden kehityksen osalta negatiivisia tälle vuodelle johtuen koronaviruspandemian vaikutuksista globaaliin talouteen. Kysynnän ja tuotannon laskiessa yhtä aikaa on perusteltua ennakoida verotulojen laskevan, sosiaali- ja terveysmenojen kasvavan sekä toimintatuottojen kehityksen heikentyvän”, toteaa talousjohtaja Mikko Koskela.

Nokian kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 30. maaliskuuta.

NOKIAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS LYHYESTI:

• Toimintatuotot kasvoivat 0,4 milj. euroa / 1 %
• toimintakulut kasvoivat 6,6 milj. euroa / 3 %
• verorahoituksen kasvu 2,7 milj. euroa / 2 %
• valtionosuudet pienenivät 1 milj. euroa / -3 %
• vuosikate heikkeni 4,7 milj. euroa
• poistot vähenivät 0,4 milj. euroa
• lainakanta väheni 0,8 milj. euroa
• tulos -5,8 milj. euroa.

LISÄTIEDOT:

Mikko Koskela
talousjohtaja
040 133 4422

Eero Väätäinen
kaupunginjohtaja
(03) 5652 0001