Nokian kaupunki selvittää lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia – Harjuniityn ja Siuron seisakkeet mahdollisia tulevaisuudessa


Nokian kaupunki on kartoittanut lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja maankäytön edellytyksiä Nokialla. Selvityksen mukaan Harjuniityn ja Siuron seisakkeet olisivat toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin 2020- ja 2030-luvuilla. Lähijunaliikenteelle on kysyntää, sillä Nokian aseman käyttäjämäärät ovat kasvaneet lähes 42 prosenttia eli noin 31 000 matkustajalla vuosittain viimeisen kuuden vuoden aikana.

Nuori poika nousemassa junaan Nokian rautatieaseman laiturilla.

– Kesäkuussa julkistetun valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen yhtenä keskeisenä hankkeena on Tampereen seudun lähijunaliikenteen jatkokehittäminen. Tavoitteena on vakiinnuttaa Nokialle tärkeä lähijunaliikenne pitkällä aikavälillä, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen.

Harjuniityn seisake palvelee kasvavan asuinalueen tarpeita

Ramboll Finland Oy:llä teetetyn lähijunaselvityksen mukaan Harjuniityn seisakkeen suunnitelma olisi hyvä saada toteuttamisvalmiiksi seuraavalle MAL-sopimuskierrokselle, joka koskee vuosia 2024-2027. Harjuniityn seisakkeen kustannukset ilman uutta sivuraidetta olisivat alustavan arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa euroa ja lisäraiteen kanssa noin 1,5 miljoonaa euroa. Seisake palvelisi Harjuniityn asukkaita ja kehitettävää lähipalvelualuetta.

– Alustavien aikataulutarkasteluiden perusteella nykyisen M-junan jatkaminen Nokialta Harjuniittyyn olisi mahdollista ilman merkittäviä muutostarpeita aikatauluihin. Tunnin vuoroväli Nokialle tai Harjuniittyyn on teoriassa aikatauluteknisesti mahdollista läpi koko päivän, kertoo projektipäällikkö Eero Kauppinen Ramboll Finland Oy:ltä.

Siuron seisake voisi toteutua 2030-luvulla

Lähijunaselvityksen mukaan Siuron seisakkeen toteuttamissuunnitelma laadittaisiin vuosien 2028-2031 aikana. Sen kustannukset olisivat vaihtoehdosta riippuen noin 0,5-2 miljoonaa euroa. Alustaviin kustannusarvioihin ei sisälly pysäköintialueita tai kulkuyhteyksiä liikenneverkkoon.

Siuron seisakkeen lähiympäristössä sijaitsee merkittäviä teollisuuden työpaikkakeskittymiä. Nopeat raideyhteydet laajentaisivat työssäkäyntialueita, tehostaisivat työmarkkinoita ja parantaisivat alueen kilpailukykyä.

Raideliikenteen kehittäminen kolmessa vaiheessa

Nokian kaupunki voisi edetä lähijunaliikenteen kehittämisessä kolmivaiheisen etenemissuunnitelman kautta, joka on sidottu MAL-sopimuskausiin, jotta seisakkeiden valtiontuen osuus voidaan maksimoida.

– Kolmivaiheiseen suunnitelmaan sisältyy myös Nokian nykyisen rautatieaseman ympäristöön suunniteltu matkakeskus, joka palvelee lähi- ja kaukojunia, linja-autoja, yksityisautoja, jalankulku- ja pyöräilyliikennettä sekä liityntäpysäköintiä. Matkakeskuksen, toisen asemalaiturin sekä ratapihan toteuttaminen on aikataulutettu jo nykyiselle MAL-sopimuskaudelle eli vuoteen 2023 mennessä, sanoo maankäyttöjohtaja Kari Stenlund.

Stenlundin mukaan Tampereen kaupunkiseudun laaja yhteinen tahtotila ja selkeä strategia edesauttavat lähijunaliikenteen ja Tampere-Pori-radan seisakkeiden kehittämistä. Vuoden 2019 joulukuussa alkanut M-lähijunakokeilun tulokset ovat olleet koronaviruspandemiasta huolimatta positiivisia. Alkuvuoden matkustajamäärä kasvoi yli 45 prosenttia Nokialla edelliseen vuoteen verrattuna. Myös uusi Tesoman seisake Tampereella edistää koko rataosuuden lähijunaliikennettä, sillä se luo pohjan tavoiteltavalle asemaverkostolle Tampereelta Nokian suuntaan.

Lisätiedot
Mikko Nieminen, kaupunkikehitysjohtaja, Nokian kaupunki, p. 040 133 4780
Kari Stenlund, maankäyttöjohtaja, Nokian kaupunki, p. 044 486 1609
Eero Kauppinen, projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy, p. 050 512 5204