Nokian kaupunki edistää henkilöstönsä työkykyä liikuntaneuvonnalla: vaikuttavuutta selvitetään laajassa kehittämishankkeessa

Räätälöidysti liikkumaan! -hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka kohentaa työntekijöiden elämänlaatua ja vähentää sairauspoissaoloja.

– Nokian kaupunki saa vaikuttavuusarvioinnin myötä arvokasta tietoa, paraneeko osallistujien työkyky, säilyvätkö neuvonnan tuottamat hyödyt pitkäaikaisesti ja onnistutaanko hankkeen myötä vähentämään sairauspoissaoloja, kertoo kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.

Keskiössä ovat fyysisesti vaativaa työtä tekevät ammattiryhmät

Hankkeeseen on kutsuttu osallistujia ensisijaisesti fyysisesti kuormittavaa työtä tekevistä ammattiryhmistä eli lähihoitajista sekä ruokahuollon, siivouspalveluiden ja kiinteistöhuollon työntekijöistä. Kyseisillä ammattiryhmillä on todettu tilastollisesti eniten tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Toimintamallissa tarjotaan tukea sekä ennaltaehkäisevästi että oireiden alkamisen jälkeen.

– Työntekijät ovat lähteneet ilahduttavan aktiivisesti kehittämishankkeeseen. Jo lähes 200 henkilöä on ilmoittautunut siihen. Osallistuminen on tehty helpoksi, esimerkiksi kuntotestit tehdään Nokian uimahallilla ja laboratoriomittaukset kaupungintalolla, henkilöstön kehittämispäällikkö Tuomas Erkkilä kuvailee.

Osallistujat arvotaan kahteen ryhmään, liikuntaneuvonta- ja verrokkiryhmään. Neuvontaryhmään osallistuvat saavat henkilökohtaista tukea kaupungin liikunnanohjaajilta, ja heidän kanssaan tehdään liikuntasuunnitelma puoleksi vuodeksi.

Liikunnanohjaaja on tukihenkilö, joka on yhteydessä tutkittaviin, innostaa uuden kokeiluun sekä tarjoaa tietoa ja tukea yksilöllisesti ja osallistujan ominaisuudet huomioiden. Osallistujat saavat myös vertaistukea omasta työyhteisöstä, mikä edesauttaa elämäntapamuutoksen pysyvyyttä.

Sekä liikuntaneuvonta- että verrokkiryhmään kuuluvat osallistuvat mittauksiin kehittämishankkeen alussa ja sen aikana. Mittaukset sisältävät muun muassa terveyskyselyn ja kuntotestejä sekä verinäytteitä sokeri- ja rasva-arvoista. Lisäksi kaikki tutkittavat käyttävät viikon ajan liikemittaria, jolla seurataan fyysisestä aktiivisuutta ja yöunen määrää sekä laatua tutkimuksen alussa sekä 6, 12 ja 24 kuukauden jälkeen.

Nokian toimintamalli on esimerkki muille kaupungeille

– Nokian kaupungin toimintamalli on valtakunnallisesti merkittävä esimerkki muille kaupungeille. Tavallisesti tuki- ja liikuntaelimistön oireista kärsivä lähetetään terveydenhuoltoon hoitajalle, lääkärille tai työfysioterapeutille. Kuitenkin liikunta on tutkitusti tehokas hoitomuoto myös tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin, täsmentää UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Ainutlaatuista Nokialla on myös kaupungin liikuntapalveluiden, terveydenhuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyö. Yleensä suomalaisissa kunnissa liikuntaneuvontaa on tarjottu vain asukkaille. Myös Nokialla neuvontaa on ensin annettu vain kuntalaisille. Vasta myöhemmin aloitettiin pienessä mittaluokassa liikuntalähete-neuvontapalvelu, josta seurasi Räätälöidysti liikkumaan! -kehittämishanke.

Nokian kaupunki tukee henkilöstönsä työhyvinvointia myös laajoilla työterveyspalveluilla ja tarjoamalla liikuntatoimen kanssa yhdessä suunniteltuja maksuttomia ohjatun liikunnan ryhmiä. Vuonna 2018 kaupunkiin perustettiin työhyvinvointikoordinaattorin vakanssi. Tänä vuonna kaupunki tarjoaa työntekijöille uutuutena liikunta- ja kulttuuriseteleitä.

Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) aiheuttavat kolmasosan kaikista sairauspoissaolojen kustannuksista ja niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on viidesosa.

– Vähintään kohtuullisesti kuormittava lihaskuntoharjoittelu on liikunnallisen kuntoutuksen muoto, jonka vaikuttavuudesta kipuun ja toiminnanhaittoihin on vahvaa tieteellistä näyttöä niska- ja selkäkivuissa. Tuki- ja liikuntaelinliiton mukaan TULE-sairauksien yhteiskunnallinen hinta vuodessa on Suomessa kolmesta neljään miljardia euroa, kertoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni UKK-instituutista.

Lisätiedot:

Tuomas Erkkilä
henkilöstön kehittämispäällikkö,
Nokian kaupunki
040 844 3923

Jaana Suni
tutkimus- ja kehittämispäällikkö,
UKK-instituutti
050 373 0253