Nokian kaupungin veto- ja pitovoimaindeksissä on tapahtunut merkittävää kasvua viime vuosien aikana


Nokian kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa mittaava EVP-indeksi on ollut nousujohteinen vuosien 2019-2023 aikana. Erityisesti veto- ja pitovoimaindeksin kasvu on ollut kyseisenä aikana merkittävää. Positiivisen kehityksen takana on muun muassa työllisten ja 15-34-vuotiaiden muuttovoitto.

Nokian keskusta ylhäältäpäin kuvattuna.

Business Tampere on julkistanut yhteistyössä aluekehitykseen erikoistuneen MDI:n kanssa työstetyn, kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa tarkastelevan EVP-indeksin. Indeksi vertailee alueiden suhteellista kehitystä kuntatyypeittäin, koon tai maantieteellisen sijainnin mukaan. Tampereen seutua koskeva tarkastelu ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa.

Nokia on houkutellut työllisiä ja 15-34-vuotiaita

EVP-indeksiaineistosta selviää, että sekä Nokian kaupungin elinvoima- että veto- ja pitovoimaindeksi kasvoivat kumpikin tarkastelujakson 2019-2023 aikana, ja että kasvu on ollut erityisen merkittävää veto- ja pitovoimaindeksin osalta.

Nokian EVP-indeksi kasvun taustalla on muutamia positiiviseen väestönkehitykseen liittyviä tekijöitä. Nokialla suhteellinen väestönkasvu oli muuhun maahan verrattuna selkeästi korkeampaa vuosien 2018-2022 aikana. Koko maahan verrattuna Nokia sijoittuu suhteellisessa väestönkasvussa sijalle 10/293.

Nokian saama muuttovoitto on muodostunut erityisesti työllisistä sekä 15-34-vuotiaista.  Kaupunkiin muuttaneiden työllisten nettomuuttovoitto 1000 asukasta kohden oli kymmenenneksi vahvinta, ja 15-34-vuotiaiden nettomuutto kolmanneksi vahvinta Manner-Suomessa.

Nokian suhteellisen väestönkasvun ennakoidaan olevan tulevaisuudessakin voimakkaampaa kuin muissa samankokoisissa kunnissa. Ennusteen mukaan Nokian väkiluku kasvaisi vuoteen 2040 mennessä 11,9 prosentilla eli 4 212 henkilöllä.

Samalla kun Nokian väestö kasvaa, kasvaa myös asuntojen tarve. Nokialla on pystytty EVP-indeksin mukaan vastaamaan tarpeeseen hyvin. Nokialla valmistui vuosien 2020-2022 aikana asuntoja yhteensä 1367 kappaletta. Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden oli Nokialla suurempaan koko maahan sekä Tampereen kaupunkiseutuun verrattuna.  Koko Suomen mittakaavassa Nokia sijoittui valmistuneiden asuntojen osalta sijalle 7/293.

Avoimen sektorin työpaikkojen suhteellinen kasvu oli Nokialla vuosien 2018-2022 välillä Manner-Suomen kunnista viidenneksi suurin. Vuosina 2020-2022 Nokian avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin.

Kokonaisuutena tarkasteltuna Nokian EVP-indeksi oli samankokoisiin kuntiin verrattuna keskimääräistä indeksiä suurempi.

Tutustu aineistoon (PDF).

EVP-indeksi

EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa.

EVP-indeksi on kehitetty tukemaan kuntien strategiatyötä ja tilannekuvan seurantaa. Kuntakohtaisessa analyysissa tarkastellaan kunnan elinvoiman ja veto- ja pitovoiman ajallista kehitystä muihin verrokkialueisiin nähden sekä avataan tarkemmin indeksin taustalla vaikuttavien muuttujien kehitystä.  Indeksi pitää sisällään 10 + 10 avainmuuttujaa, joista löytyy vertailukelpoista ja luotettavaa aikasarjatietoa. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden tulo- ja talous-, yritys-, työllisyys-, koulutus- ja terveysdynamiikkaan. Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestö- ja vetovoima, asumis- ja rakentamis- ja vapaa-ajan dynamiikkaan.