Tervetuloa varhaiskasvatukseen!

Varhaiskasvatuksessa aloittaminen on iso muutos lapselle ja koko perheelle. Varhaiskasvatuspaikan hyväksymisen jälkeen, tulevan ryhmän varhaiskasvatuksen työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan, sopiakseen aloituskeskusteluajan. Aloituskeskustelu käydään tulevassa varhaiskasvatusyksikössä.

Aloituskeskustelussa huoltajana saat kertoa tärkeitä asioita lapsestasi sekä lapsen kiinnostuksen kohteista. Keskustelussa kuulet lapsesi varhaiskasvatusryhmän arjesta ja käytännöistä. Aloituskeskustelussa voidaan käyttää tulkkia, jos huoltajien kanssa ei ole yhteistä kieltä.

Lapsen aloitettua tehdään lapselle varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on lain mukainen salassapitovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa.

Lapsen kanssa on hyvä tutustua uuteen varhaiskasvatuspaikkaan ja ryhmään ennen varsinaista varhaiskasvatuksen aloitusta.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on varata aikaa tutustumiseen. Lapsi voi vierailla useamman kerran huoltajan kanssa varhaiskasvatusyksikössä ja harjoitella ryhmässä toimimista. Tutustumiskerroilla näkee, millainen lapsen varhaiskasvatuspäivä on ja mitä kaikkea siinä tapahtuu.

Tutustumisesta sovitaan varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen aloituskeskustelussa. Lapsi aloittaa virallisesti varhaiskasvatuksessa tutustumispäivien jälkeen.

Aloituskeskustelussa saatte tarkempaa tietoa, mitä lapsi tarvitsee mukaan varhaiskasvatukseen. Tässä joitain esimerkkejä:

• Varhaiskasvatuksessa ulkoillaan säällä kuin säällä. On tärkeää, että lapsella on sään mukainen ulkovaatetus, joissa ei tule liian kuuma eikä kylmä. Kesällä ohuet pitkähihaiset suojaavat auringolta. Lämpimilläkin ilmoilla pitää olla erikseen sisä- ja ulkovaatteet, jotta hiekkaa ei kulkeudu sisälle.
• Sadevaatteet: kurahousut, sadetakki, kurahanskat ja kumisaappaat
• Sisätossut tai jarrusukat
• Unikaveri tai uniriepu, jos lapsi nukkuu päiväunet
• Omat vaipat vaippaikäisille lapsille
• Tutti tai tuttipulloa, jos lapsi sitä käyttää
• Vaihtovaatteita vahinkojen varalle. Vaihtovaatteina tulisi olla vähintään housut, paita, pikkuhousut, sukat ja käsineet

Kirjoita nimi lapsen vaatteisiin. Lapsilla on paljon samanlaisia vaatteita ja kenkiä. Kun niissä on nimi, ne eivät mene niin helposti sekaisin tai katoa.

Varhaiskasvatuksessa lapset mm. taiteilevat ja harjoittelevat ruokailua itsenäisesti, jolloin vaatteet voivat likaantua suojauksesta huolimatta.

Sisä- ja ulkovaatteiden pesu ja huolto on huoltajien vastuulla.

Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa.

Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet sekä yhdessä huoltajien kanssa sovitut lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen näkemys huomioidaan suunnitelman laatimisessa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja toimenpiteiden vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kerran vuodessa vasu-keskustelussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin osallistuvat tarvittaessa myös lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut asiantuntijat tai tarvittavat tahot.

Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen järjestämistä, suunnittelua ja toteuttamista ohjaa Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma.

Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu varhaiskasvatuslakiin ja valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellään kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja koskevat keskeiset periaatteet, tavoitteet ja sisällöt toiminnan toteuttamiselle sekä lapsen tuelle.

Yksikössä tehdään pedagoginen toimintasuunnitelma, jonka laatimisessa huomioidaan varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat.

Opetushallitus on päivittänyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteet voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaiseksi. Otamme päivitetyn perusteasiakirjan käyttöön 1.1.2026.

Sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen. Lapsen sairastuessa, merkitse sairauspoissaolo eVakaan mahdollisimman pian sairauden ilmettyä. Poissaolomerkintöjä ei korjata takautuvasti sairaudesta johtuviksi. Huoltajien toivotaan kertovan varhaiskasvatuksen henkilöstölle tartuntataudeista (kuten vatsatauti, täit, kihomadot, streptokokki, märkärupi ja syyhy), jotta epidemiakierre saadaan katkaistua mahdollisimman pian. 

Sairaan lapsen tulee saada riittävästi lepoa. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kun hän jaksaa osallistua toimintaan ryhmässä eikä tartuntavaaraa ole. Lapsella tulee olla yksi kuumeeton tai oireeton päivä ennen varhaiskasvatukseen paluuta. Kuume ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan lapsen yleisvointi ratkaisee paluun. Jos lapsi on ollut vatsataudissa, tulisi hänen palata varhaiskasvatukseen vasta kahden oireettoman päivän jälkeen. Suosituksena on, että myös vatsatautiin sairastuneen sisarukset ovat pois varhaiskasvatuksesta.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuspäivän aikana, siitä ilmoitetaan huoltajille ja lapsi tulee hakea pois mahdollisimman pian.

Lapsen lääkehoitoa toteutetaan ensisijaisesti kotona. Lääke annetaan varhaiskasvatusyksikössä vain silloin, jos lääkkeenantoajankohta on varhaiskasvatuspäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa vain lääkärin määräämää reseptilääkettä. Huoltajan tulee antaa lääke alkuperäispakkauksessa ohjeineen henkilökunnalle sekä ohjeistaa lääkkeen antaminen ja säilytys. Lapsen lääkettä ei saa jättää reppuun tai lapsen naulakkoon (koskee myös esimerkiksi astmapiippua).

Lapsen lääkehoitosuunnitelma

Lapselle, jolle on välttämätöntä toteuttaa (pitkäaikaista) lääkehoitoa varhaiskasvatus- tai esiopetuspäivän aikana, laaditaan henkilökohtainen lääkehoidon suunnitelma. Mikäli lapsi saa lääkehoitoa vain kotona, toivotaan huoltajien kuitenkin kertovan lääkityksestä lapsen oman ryhmän henkilöstölle.

Arjen vuorovaikutuksen ohella varhaiskasvatuksen viestinnässä ja tiedottamisessa käytetään ensisijaisesti eVaka -verkkopalvelua. Myös huoltajat voivat lähettää eVakan kautta viestejä lapsen varhaiskasvatushenkilöstölle ja yksikön johtajalle.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on varmistaa, että lasta hakevalla henkilöllä on oikeus hakea lapsi. Lapsi luovutetaan ainoastaan henkilöille, joista ollaan huoltajien kanssa yhdessä sovittu. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kirjaa yhdessä sovitut varahakijat eVakaan lapsen tietoihin.

Erityistilanteissa voidaan sopia, että joku muu kuin eVakaan kirjattu henkilö hakee lapsen. Tällaisissa tilanteissa pitää lähettää eVakan kautta viesti lapsen hakijasta.  

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimitaan supistetusti perusopetuksen loma-aikoina.

Varhaiskasvatuksen palvelut keskitetään joulu- ja kesäpäivystyksen aikoina alueellisesti yhteen varhaiskasvatusyksikköön.

Lapsen loma-aikojen varhaiskasvatuksen tarvetta kysytään hyvissä ajoin eVaka -verkkopalvelussa. Varhaiskasvatusta järjestetään sitä tarvitseville.

Joulu- ja kesäpäivystyksen päivystävä päiväkoti alueella 1:

Tervasuon päiväkoti (Tervasuontie 5)

Alueen 1 päiväkodit ovat Kartanon, Menkalan, Orvokin, Tervasuon, Tottijärven ja Viholan päiväkodit.

Joulu- ja kesäpäivystyksen päivystävä päiväkoti alueella 2:

Harjuniityn päiväkoti (Lautamiehenkatu 1)

Alueen 2 päiväkodit ovat Alhoniityn, Harjuniityn, Haukkalan, Lauttalan ja Tyttölän päiväkodit.

Joulu- ja kesäpäivystyksen päivystävä päiväkoti alueella 3:

Lähdekorven päiväkoti (Mukaniityntie 25)

Alueen 3 päiväkodit ovat Kyyninkadun, Lähdekorven, Myllyhaan ja Pajakadun päiväkodit.

Joulu- ja kesäpäivystyksen päivystävä päiväkoti alueella 4:

Puropuiston päiväkoti (Souranderintie 16)

Alueen 4 päiväkodit ovat Orelinkadun, Pikku-Puron, Pinsiöntien ja Puropuiston päiväkodit sekä perhepäivähoito.