Lapsiystävällinen Nokia

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lapset, nuoret ja perheet -teemaryhmä ohjaa Lapsiystävällinen kunta -työtä. Teemaryhmään kuuluu kaupungin, hyvinvointialueen, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoita. Lapsiystävällinen kunta- työryhmä valmistelee ja seuraa toimintasuunnitelman toteutumista. UNICEF hyväksyy toimintasuunnitelman, jonka jälkeen se hyväksytään kaupungin johtoryhmässä ja viedään tiedoksi kaupunginvaltuustoon.

Lapsiystävällinen kunta työryhmä

Anette Lehtonen, ryhmän puheenjohtaja
Sari Tulla, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö
Raimo Tuohisaari, ympäristönsuojelupäällikkö
Anna Ali-Hokka, henkilöstö- ja viestintäsuunnittelija
Sanni Ahola, nuorisokoordinaattori, nuorisopalvelut
Taru Virolainen, osallisuus- ja vaikuttamistoiminnan koordinaattori, nuorisopalvelut
Suvi Linjamaa-Korppi, apulaisrehtori
Lasten ja nuorten osallisuus toteutetaan työryhmän jäsenten koordinoimana.

UNICEF on määritellyt Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myöntämiseksi alla olevat kriteerit, joita toteuttamalla Nokialle on myönnetty tunnustukset kahdesti, vuosina 2021 ja 2024. Tunnustus on osoitus siitä, että Nokia on sitoutunut edistämään tavoitteellisesti lasten oikeuksia yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä sitoutunut jatkamaan edelleen työtä niiden toteutumiseksi entistä paremmin.

1. Kunta toteuttaa kehittämistyössään mallin pääperiaatteita, jotka ovat:

• Kunta huomioi kehittämistyössään haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja keskittyy kunnan suurimpiin lapsen oikeuksiin liittyviin puutteisiin. Puutteita arvioidaan nykytilan kartoituksella ennen toimintasuunnitelman laatimista.
• Kunnan kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus.
• Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat koko kuntaa.
• Kunnan kehittämistyö tähtää pitkäkestoisiin muutoksiin.
• Kunta viestii kehittämistyöstään aktiivisesti.

2. Kunnan kehittämistyö on edennyt mallin työvaiheiden ja niiden ohjeistusten mukaisesti.

Lapsiystävällinen kunta -mallin työvaiheet.

3. Kunnan toimintasuunnitelman toimenpiteistä valtaosa on toteutunut ja tavoitteissa on tapahtunut myönteistä kehitystä ja/tai tasonousua.

4. Kunta on sitoutunut jatkamaan Lapsiystävällinen kunta -työtä tunnustuksen myöntämisen jälkeen.

Tavoite 1

Lasten oikeudet sisältyvät lasten kannalta keskeisiin, koko kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin.

Tavoitteessa on tuotettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä päivitetty hyvinvointiohjelmaa, joka sisältää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmissa on huomioitu lapsen oikeuksien yleisperiaatteet. Hyvinvointisuunnitelmaan on sisällytetty lisäksi LYK-työn konkreettisia tavoitteita. Lasten ja nuorten näkemyksiä on kuultu ja hyödynnetty hyvin osana toimenpiteitä. On huomioitu myös esimerkiksi eri kieliryhmien edustajien ja vammaisneuvoston näkemyksiä.

Myös muissa kunnan toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa on huomioitu lapsen oikeuksien yleisperiaatteet. Näitä suunnitelmia ovat esimerkiksi opetussuunnitelmat, varhaiskasvatussuunnitelma ja opiskeluhuollon suunnitelma. Lisäksi kotouttamissuunnitelmaan ja nuorisotyön perussuunnitelmaan on sisällytetty lapsen oikeuksia. Lasten näkemyksiä on hyödynnetty suunnitelmien laatimisessa.

Suomen UNICEFin arvion mukaan toimenpiteissä on melko hyvin varmistettu niiden rakenteellisuus ja pysyvyys. Jatkossa tulee kunnassa varmistaa suunnitelmiin asetettujen lapsen oikeuksien toteutumista varmistavien tavoitteiden ja toimenpiteiden systemaattinen seuranta ja arviointi. Näin toimien suunnitelmiin kirjatuilla toimilla voidaan saada pysyviä muutoksia lasten elämään ja oikeuksien toteutumiseen.

Tavoite 2

Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kunnassa käytössä selkeät ohjeistukset. Lapsivaikutusten arviointia tekee yhdessä pätevien ammattilaisten joukko.

Palvelualue- ja tulosaluejohtajat on koulutettu lapsivaikutusten arviointiin (lava). Lava-ohje on tehty osana laajempaa ennakkoarvioinnin ohjetta ja siinä on kuultu nuoria hyvin. Ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja otettu käyttöön 1.5.2024 alkaen. Esihenkilöitä on koulutettu ohjeistuksesta ja uudet valtuutetut on perehdytetty lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arvioinnin koulutus on kirjattu valtuutettujen perehdytysohjelmaan, mikä varmistaa pysyvyyttä.

Lapsivaikutuksia on arvioitu esimerkiksi uimahallin sijoittumisesta, opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosalueella palveluverkkoselvityksen sekä talousarvioiden 2022, 2023, 2024 yhteydessä mm. henkilöstöesitysten yhteydessä.

Lasten näkemyksiä on selvitetty kaikkien muiden lapsivaikutusten arviointien yhteydessä lukuun ottamatta henkilöstöesityksiin liittyviä arviointeja. Kaavoitusarkkitehti on selvittänyt lasten näkemyksiä Lasten parlamentissa ja nuorisovaltuustossa uimahallin sijoittumiseen ja rakentamiseen liittyen ja lapsivaikutusten arvioimiseksi. Uimahallista tehtiin laaja tarveselvitys, johon kerättiin lasten näkemyksiä mm. varhaiskasvatuksessa. Palveluverkkoselvitykseen selvitettiin lasten näkemyksiä konkreettisten vaihtoehtojen avulla. Oppilailta kysyttiin näkemyksiä nykyisestä koulusta ja mahdollisesta tulevasta koulusta mm. sosiaalisiin suhteisiin, oppimiseen, koulumatkaan ja harrastamiseen liittyen.

Lapsivaikutusten arvioinneista saatavaa tietoa kootaan kaupungissa yhteen ja tiedon hyödyntämistä kehitetään edelleen muun tiedolla johtamisen kehittämisen prosessin yhteydessä. Lapsivaikutusten arviointi on nostettu tavoitteeksi myös hyvinvointiohjelmaan, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Jatkossa on oleellista pohtia, miten kunta varmistaa, että arviointien systemaattinen toteutus eri tulosalueilla jatkuu ja laajenee. Lisäksi on varmistettava lapsivaikutusten arvioinnin systemaattinen seuranta ja arviointi.

Tavoite 3

Kunnassa lasten ja nuorten palveluissa edistetään systemaattisesti lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöllä on tarvittava mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemiseksi. Lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden välillä sekä hyvinvointialueen kanssa on toimivaa
ja koordinoitua. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin

UNICEFin arvion mukaan toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti, vaikka hyvinvointialueuudistus on haastanut niiden toteuttamisessa kuntaa, ja tavoitteessa on saavutettu hyviä tuloksia.

Suomen UNICEFin arvioi, että toimenpiteillä on saatu kunnassa joitakin positiivisia ja pysyviä muutoksia jo nyt, mitkä näkyvät myös vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tuloksissa (esimerkiksi 4. ja 5. luokan oppilaista 66,1 % kokee, että on ”Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista” (vrt. 2021 60,8%). Näyttöön perustuvien menetelmien käyttö ja lapsia nuoria kohtaavien aikuisten kouluttaminen näiden käyttöön on kansallisten suositustenkin (mm. THL:n toimenpidesuositus 4/2023) mukainen toimenpide lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Tavoitteen toimenpiteet ovat keskittyneet palveluiden vahvistamisen lisäksi myös rakenteellisiin muutoksiin, millä saadaan aikaiseksi pysyviä tuloksia lapsille. Lasten ja nuorten osallisuus on toteutunut toimenpiteissä niiltä osin, kun se on ollut mahdollista. Kunta on tunnistanut myös kehittämiskohtia lasten ja nuorten osallisuuden parantamisessa tulevaisuudessa. Nokialla on tehty useita rakenteellisia muutoksia, mm. hyvinvointityön johtamisen rakenteiden uudistaminen ja hyvinvointikoordinaattorin vakinaistaminen.

Tavoite 4

Lasten valitsema tavoite: Lasten osallisuutta ja kuulemista heidän arjessaan, käyttämissään palveluissa sekä kaupunkiympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä lisätään. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia kaupungissa lisätään.

Suomen UNICEFin mukaan tavoitteessa on ollut laaja-alaiset toimenpiteet, jotka ovat toteutuneet kiitettävästi. Toimenpiteillä on edistetty kunnassa monin eri keinoin lasten ja nuorten osallisuutta ja saatu aikaan pysyviä muutoksia kunnan rakenteisiin: on tuotettu laaja-alaiset, toistuvat kuntalaiskyselyt lapsille ja nuorille, on toteutettu lasten ja nuorten osallisuus osana lapsivaikutusten arviointien prosessia, on kehitetty nuorten kanssa kesäloma-agenttitoimintaa sekä kehitetty laaja-alaisessa yhteistyössä harrastusmahdollisuuksia erityisesti niille, joilla harrastusta ei ennestään ole.

Lapset ja nuoret ovat olleet merkityksellinen osa kehittämistyötä ja he ovat myös arvioineet osallisuuden kehittymistä. Nuoret nostivat esille, että esimerkiksi lapsiparlamentin, nuorisovaltuuston ja Vaikuttajafoorumin toiminta on toimivaa ja sujuvaa. Näiden toimintoja on kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa, ja he kokevat tulevansa kuulluksi. Nuorisovaltuuston edustajat ovat nostaneet esiin kehittämisehdotuksina mm. tarpeen entistä pidemmälle valmisteluajalle ja paremman ennakoinnin kunnan toivomiin kommentointeihin.

Positiivista kehitystä kunnan lasten osallisuuden kokemuksessa on nähtävissä erityisesti nuorten Kouluterveyskyselyn tuloksissa: Vuoden 2023 kyselyn tulosten perusteella kunta on lähellä valtakunnan keskiarvoa ja tehnyt vuodesta 2021 merkittävän 4 %:in nousun 8.–9.-luokkalisten vaikuttamismahdollisuuksien kokemuksessa. Myös kuulumattomuus koulu- ja luokkayhteisöön 8.–9.- luokkalaisten osalta on vähentynyt ja vuoden 2023 tulokset ovat maan keskiarvoa paremmat.

Nuorten esiin nostamat havainnot arviointitapaamisessa: On tärkeää, että Nuorisovaltuustolla (Nuva) on edustuspaikka kaupunginhallituksessa ja suora aloiteoikeus valtuustoon. Nuva on päässyt kommentoimaan laajasti moneen asiaan. Nuoret toivovat, että heiltä kysyttäisiin myös etukäteen se, kiinnostaako heitä osallistua/ottaa kantaan asioihin. Nuva ja lapsiparlamentti tekevät yhteistyötä ja niillä on sama aikuinen ohjaajana.

Tavoite 5

Kunnan toiminnan suunnittelussa huomioidaan haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja perheiden näkökulma.

Suomen UNICEF arvioi, että tavoitteessa on otettu tärkeitä askeleita kohti haavoittuvassa olevien lasten ja nuorten (erityisesti lasten ja perheiden, jotka tarvitsevat tukea nepsy-haasteissa) näkökulmien huomioon ottamista.

Toimenpiteet on suunniteltu aikana ennen hyvinvointialueuudistusta ja toimintaympäristössä tapahtuneista isoista muutoksista huolimatta toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti. Yhteistyön ja yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsen oikeudet voivat palveluiden ja eritysesti oikea-aikaisuuden näkökulmasta, toteutua jokaiselle lapselle täysimääräisinä.

Kaikki tavoitteen kolme toimenpidettä ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti, lukuun ottamatta perhekeskustoiminnalle laadittavaa toimintasuunnitelmaa, joka onkin varmasti järkevää tehdä alueellisesti johtuen hyvinvointialueuudistuksesta. Myös lasten osallisuus toimenpiteissä on toteutunut suunnitellusti ja lapsia on kuultu monipuolisin keinoin erityisesti suunnitteluvaiheessa. Vanhemmille suunnattuja koulutuksia ja nepsylainaamo on päivitetty ja toimenpiteet vakiintuneet. Kokemusasiantuntijoilta ja eri järjestöjen edustajilta on saatu tärkeää tietoa. Tapaamisessa tunnistettiin, että viestintään kannattaa kiinnittää vielä huomioita.

UNICEFin ohjaus

Nokian LYK-työn toimintasuunnitelma on ollut laaja-alainen, ja se on tuottanut pääosin pysyviä muutoksia kunnan toimintaan sekä onnistuneita tuloksia lapsille ja nuorille. Koko kunta on ollut edistämässä laajalla rintamalla LYK-työn toteutumista.

Jatkossa tulee kiinnittää huomiota, että

• Lapsiystävällinen kunta -työtä toteutetaan jatkossakin vahvasti yhteisenä ja laajamittaisena,koko kaupungintasoisena työnä.
• LYK -koordinoinnille varataan riittävät resurssit.
• LYK-työtä tehdään edelleen vahvasti ja laajamittaisesti yhdessä lasten ja nuorten kanssa, heitä kuullen ja kuunnellen ja kehitystyöhön jo suunnitteluvaiheesta mukaan ottaen.
• uuteen LYK-toimintasuunnitelmaan valitaan tavoitteet ja toimenpiteet, joilla on merkittäviä, pysyviä vaikutuksia lasten ja nuorten elämässä – etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisessa.

Tavoite 1

Lapsen oikeuksien tunnetuksi tekeminen ja ohjelmaan sitouttaminen

Lapsen oikeuksista ja Lapsiystävällinen kunta -mallista koulutettiin ja perehdytettiin laajasti eri tahoja. Henkilöstölle ja esihenkilöille tehtiin perehdytysmateriaali sekä järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja työpajoja, joissa lapsen oikeudet tuotiin esiin erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi lapsiystävällinen kunta -malli on huomioitu kaupungin rekrytointiohjeessa.

Lapsivaikutusten arviointia tehtiin tunnetuksi ja aloitettiin esihenkilökoulutukset sekä yhteistyö valtuutettujen kanssa. Yksittäisiä lapsivaikutusten arviointeja on toteutettu.

Tavoite 2

Tiedottaminen ja viestintä

Lapsiystävällinen kunta -työstä viestimiseen tehtiin suunnitelma. Suunnitelman tekemiseksi selvitettiin eri ikäisten lasten viestimiseen ja tiedonhankintaan käyttämiä sovelluksia ja toimintatapoja. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään entistä laajemmin ja näkyvämmin kaupungin toimesta.

Viestintä on ollut systemaattista ja se on tukenut malliin sitouttamista ja tavoitetta sitoa Lapsiystävällinen kunta -työ osaksi kaupungin strategista kehittämistä.

Tavoite 3

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Matalan kynnyksen harrastustoiminnan kytkeminen osaksi koulupäivää. Työtä kehitettiin yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja otettiin käyttöön nuorisopassi. Toimintatavasta laadittiin prosessi sen ylläpitämiseksi. UNICEF kiitti Nokian kaupunkia erityisryhmien huomioimisesta harrastustoiminnan järjestämisessä mm. pyörätuoli-curling ja erkka-jooga.

Toimintarajoitteiden kanssa eläviltä lapsilta selvitettiin heidän kokemuksiaan ja ajatuksia liikkumisesta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen Liikuntapolku- hankkeessa kehitettiin materiaali vähän liikkuville tai toimintarajoitteiden kanssa eläville lapsille.

Tavoite 4

Lasten osallisuuden ja toimijuuden kehittäminen

Oppilaskuntatyölle tehtiin vuosikello ja muodostettiin yhteiset toimintaperiaatteet. Koulujen oppilaskuntien hallitukset kehittävät tapoja, jolla kuullaan koulun oppilaita ja madalletaan kynnystä tuoda omia ideoita ja tuodaan vaikuttajapolkua näkyväksi.

Järjestettiin ensimmäinen huippukokous, jossa harjoiteltiinn osallistavaa budjetointia ja vakiinnutetaan käytäntö. Lapset pääsivät päättämään 10 000€:n käyttämisestä kouluviihtyvyyden parantamiseksi ja edustettuina olivat kaikki koulut. Lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston vaikuttajatapahtumat, jossa lapset ja nuoret pääsevät tuomaan ajatuksia kaupungin virkamiehille ja päättäjille.

Varhaiskasvatuksessa olevilta lapsilta selvitettiin leikkiin ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita ja heidän näkemyksiään hyödynnettiin varhaiskasvatuksen laatua arvioivan Lasten laatupelin kehittämisessä. Tämän avulla lasten osallisuus juurrutettiin osaksi kehittävää työkulttuuria ja opetussuunnitelmaa.

Kestävän kehityksen ohjeistuksen yhteyteen tehtiin kuvallinen, erilaiset kommunikointitavat huomioiva perehdytyskansio lasten kanssa lapsille. Lapset suunnittelivat ja ottivat perehdytyskansion kuvat.

UNICEFin ohjaus

Nokian lapsiystävällinen kunta- työ on ollut onnistunutta ja tuloksellista seurantakauden aikana. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota, että

• Lapsiystävällinen kunta -työ ulottuu laajemmin koko kunnan työhön. Nyt painopiste sivistyspalveluissa.
• lapsen edun ja lapsivaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttö ja lasten osallisuus arvioinneissa toteutuu.
• lasten osallisuuden toteutuminen kehittämisen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa toteutuu.
• haavoittuvassa asemassa olevien lasten näkökulma toteutuu monipuolisin menetelmin Lapsiystävällinen kunta -työssä.
• varmistetaan viestinnän ja koulutuksen toteutuminen muulloinkin kuin osana lapsen oikeuksien päivää.