Opetussuunnitelma ja koulunkäynnin tuki

Nokian perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmat (OPS) on julkaistu ePerusteet-palvelussa.

Kielten opiskelu

Nokialla 3.-luokkalaisilla on mahdollisuus aloittaa 4. luokalta toisen vieraan kielen (A2-kieli) opiskelu. Vaihtoehdot ovat ranska ja saksa.

Kielivalinta tehdään Wilmassa ennen talvilomaa. Jokaisen oppilaan lomake pitää täyttää, valitsi A2-kieltä tai ei. Lomakkeessa voi rastia myös kohdan ”ei valitse A2-kieltä”.

Pitäisikö minun lapseni valita?

Kielen valitseminen tarkoittaa, että koulua on kaksi tuntia viikossa enemmän.

Päätös tehdään seuraavaksi 6 vuodeksi: kieltä opiskellaan luokilla 4-9.

Kielistä tulee aina läksyjä. Työmäärä siis lisääntyy sekä koulussa että kotona.

Yleinen ohje on, että kieli kannattaa ehdottomasti valita, jos:

• koulunkäynti sujuu mukavasti: läksyjen tekeminen ei ole hankalaa ja koulussa on mukava olla
• äidinkieli ja englanti sujuvat kivasti: jos näissä aineissa on kovasti haastetta, kannattaa voimat ehkä keskittää näihin kouluaineisiin
• jos lapsi on innostunut uuden kielen opiskelusta – kannattaa tosin muistaa, että 3.-luokkalainen näkee maailman eri tavalla kuin aikuinen

Kotiväen rooli on merkittävä: saksan kielioppia tai ranskan ääntämistä ei tarvitse osata, mutta on hienoa, jos olette kiinnostuneita myös kieliopinnoista ja läksyjen tekemisestä.

A2-kielivalintoja pohtiessa kannattaa kysyä myös luokanopettajan näkemys asiaan.

Kielivalinnat pähkinänkuoressa

1.-luokkalaisilla alkaa A1-kieli englanti, joka on pakollinen kaikille.

4.luokalta alkavaksi A2-kieleksi voi valita ranskan tai saksan, jos haluaa.

• Kun valinta on tehty, se on sitova: kielestä tulee samanlainen aine lukujärjestykseen kuin vaikka matematiikasta tai englannista.
• Kieltä opiskellaan 4.-9. luokilla kaksi tuntia viikossa.
• Ryhmä syntyy, jos vähintään 12 oppilasta valitsee kielen.
• Jos omassa koulussa ei synny ryhmää, on mahdollista siirtyä toiseen kouluun tai käydä toisessa koulussa oppitunneilla. Koulukyydityksiä toiseen kouluun ei järjestetä eikä makseta.

6. luokalla alkaa B1-kieli ruotsi, joka on pakollinen kaikille.

7. luokalla voi valita B2-kielen, jota opiskellaan 2 tuntia viikossa 8. ja 9. luokalla. Kielivalikoima vaihtelee yläkouluittain.

Jyväskylän yliopiston Kieliverkoston sivuilla seikkailevat Tassu-koira ja Tiu-lintu, jotka haluavat osoittaa, miten monessa tilanteessa kielitaito on tarpeen. Täältä löydät ilmaista ja helposti saavutettavaa tietoa, materiaalia, linkkejä ja vinkkejä kielten oppimisen, opiskelun ja opettamisen tueksi.

Nokialla perusopetuksen opetussuunnitelman luvusta 7 (ePerusteet-palvelu) löytyy oppimisen tukeen liittyvät asiat ja luvusta 7.9 (ePerusteet-palvelu) paikalliset tarkennukset.

• Oppimisen tuki tarkoittaa apua, jota oppilas tarvitsee oppimisessa ja koulunkäynnissä. Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
• Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea, kun hän sitä tarvitsee. Kun tuen tarve havaitaan, koulun on tarjottava sitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan omassa opetusryhmässä.
• Oppilaalle omassa opetusryhmässä annettava tuki voi olla yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta.
• Jos ryhmässä annettava tuki ei ole riittävää, oppilas voi saada myös henkilökohtaista tukea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä erityisopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa. Henkilökohtaiseen tukeen voivat kuulua myös tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erilaiset apuvälineet.
• Oppimisen tuen järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että kaikki perusopetuksen oppilaat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän eli koko perusopetuksen.
• Oppilaan etu on aina etusijalla tukea suunniteltaessa ja järjestettäessä. Tärkeintä on suunnitella opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtainen tuki niin, että ne tukevat kaikkien oppimista juuri kyseisessä ryhmässä. Tämä muuttaa tuen painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan.
• Uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä velvoittaa opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta ryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmässä annettavia tuen keinoja voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, samanaikais- ja yhteisopetus ja oppimisympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen.
• Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen muokkaamista oppilaan tarpeisiin esimerkiksi opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien tai arvioinnin käytänteiden avulla. Samanaikais- ja yhteisopetuksessa useampi opettaja, kuten luokan- ja erityisopettaja, opettavat yhdessä.
• Uusi oppimisen tuen järjestelmä tuo muutoksia opettajan käytännön työhön. Uudistus vähentää tuen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun liittyvien asiakirjojen määrää ja selkeyttää koko prosessia arvioinnista suunnitteluun ja päätöksentekoon. Toisaalta uudistus lisää opettajan vastuuta toteuttaa tukea ryhmän tarpeiden mukaisesti.
• Oppilaiden oppimisen edistymisen ja hyvinvoinnin seuranta korostuu entistä enemmän opettajan työssä. Opettajan tulee suunnitella opetusjärjestelyt ryhmän tarpeiden mukaan ja tehdä tarvittaessa muutoksia oppimisen tueksi. Lisäksi opetus- ja kasvatushenkilöstön välinen yhteistyö on aiempaa tärkeämpää tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Myös oppimisen tuen prosessit ja käsitteet uudistuvat 1.8.2025 alkaen. Perusopetuksessa ei enää käytetä perinteisiä tuen tasoja, kuten yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Tuen tulee perustua konkreettisiin pedagogisiin ratkaisuihin ja tukimuotoihin, jotka mukautuvat ryhmän ja oppilaan tarpeiden mukaan.
• Kaikille oppilaille tulee tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Uudistus koskee kaikkia tuen tarpeessa olevia oppilaita sekä perusopetuksen järjestäjiä. Aiemmasta poiketen uudistus koskee sekä kunnallisia että yksityisiä opetuksen järjestäjiä. Tällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki tukea tarvitsevat saavat sitä ja tuki toteutetaan yhdenmukaisesti.

Lähde: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/selkeasti-oppimisen-tuesta-perusopetuksessa

Hyvää kasvua -opetussuunnitelma

Opetushallitus antoi 1.3.2023 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutosmääräyksen, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä oppilaiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ja vähentää koulupoissaoloja.

Nokian kaupungin kaikissa perusopetuksen kouluissa on käytössä Hyvää kasvua -opetussuunnitelmaa, joka tukee oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista sekä vahvistaa oppilaiden osallisuutta, turvallisuutta ja kasvua.

Hyvää kasvua-hyvinvointiopetuksen opetussuunnitelma on laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opetussuunnitelma perusopetuksen vuosiluokille 1.-9.  Hyvää kasvua opetussuunnitelman tavoitteena on tarjota toimiva rakenne, perusteet ja tavoitteet sille, miten kouluissa voidaan johdonmukaisesti edistää ja vahvistaa hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

26 opettajaa Nokian kaupungilta on osallistunut hyvinvointiopetuksen ja positiivisen pedagogiikan koulutusohjelmaan. Nämä opettajat toimivat omilla kouluillaan Hyvis-tutoreina. Kaupungissa toimii kolme hyvinvointikoordinaattoria, jotka kehittävät kaupungin tasolla Nokian kaupungin hyvinvointiopetusta sekä organisoivat ja ylläpitävät Hyvis-tutortoimintaa.

Hyödyt oppilaille ja kouluyhteisölle

• Säännöllinen ja johdonmukainen hyvinvointitaitojen opetus oppilaille
• Lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
• Tukee oppimista ja jaksamista
• Vähentää syrjäytymistä, kiusaamista ja vahvistaa myönteistä ilmapiiriä

Toteutus Nokian kouluissa

Hyvinvointiopetus on osa koulun arkea ja opetussuunnitelmaa.

Opetusta toteutetaan eri oppiaineissa, teemapäivissä ja pienryhmissä rehtorin määräämällä tavalla.

Jotta hyvinvointiopetus saatiin rantautumaan Nokian kaupunkiin, lukuvuonna 2025-26 jokaisella oppilaalla oli oikeus saada vähintään kuusi hyvinvointiin keskittyvää oppituntia.

Lisätietoa, materiaaleja ja yhteystiedot

Hyvis-koordinaattorit:

Oppiminen perustuu hyvinvoinnille. Siksi oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen on koulun tärkeimpiä tehtäviä.

Nokian kaupungin perusopetuksessa taataan turvallinen, oppimiseen kannustava ja hyvinvointia tukeva kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Tämä toteutuu yhteistyössä kotien ja oppilaiden kanssa sekä eri hallinnonalojen kanssa tehtävänä moniammatillisena yhteistyönä. Opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lisäksi oppilaille ja heidän huoltajilleen tarjotaan joustavasti matalan kynnyksen opiskeluhuollon palveluita. Opiskeluhuollon toteuttaminen ja työnjako kuvataan Nokian opetussuunnitelman luvusta 8 löytyvässä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ePerusteet-palvelu)

Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, luokkien ja ryhmien hyvinvointia.

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuollon sekä koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän toiminta. Yksilökohtainen opiskeluhuolto vastaa yksittäisten oppilaiden hyvinvoinnista. Oppilaalla on oikeus käyttää opiskeluhuollon palveluita eikä huoltaja voi tätä kieltää. Opettajilla on velvollisuus ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin, mikäli arvioivat oppilaan tarvitsevan koulukuraattorin, -psykologin tai terveydenhoitajan palveluita. Yhteydenotto tehdään yhdessä oppilaan ja/tai huoltajan kanssa tai mikäli yhteinen yhteydenotto ei ole mahdollinen, on yhteydenotosta tiedotettava oppilasta ja/tai huoltajia. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön aloittaminen perustuu kuitenkin huoltajan ja/tai oppilaan suostumukseen. Palvelu on maksutonta. Yksittäistä oppilasta koskeva opiskeluhuoltotyö kirjataan oppilashuoltolain mukaisesti ja nämä kirjaukset muodostavat oppilashuollon rekisterin.

• Perusopetuksen oppilashuoltoon on oikeus jokaisella sitä tarvitsevalla perusopetuksessa olevalla lapsella oppilas- ja opiskelijahuoltolain määrittämissä määräajoissa.
• Yhteyttä otetaan oppilaan opettajaan, koulun terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin. Aloitteen oppilashuoltopalveluiden (kuraattori, psykologi, kouluterveydenhuolto) piiriin hakeutumisesta voi tehdä lapsi itse, huoltaja, lapsen opettaja tai muu henkilö, joka on huomannut huolen aiheen. Palvelu on maksutonta.

OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN YHTEYSTIEDOT

Kouluterveydenhoitajien yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon sivustolta.

Koulukuraattorien ja koulupsykologien yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon sivustolta.

KOULUTERVEYDENHUOLLON PALVELUT

Kun lapsi aloittaa peruskoulun Nokialla, hän kuuluu kouluterveydenhuollon palveluiden piiriin. Jokaisella koululla on nimettynä oma kouluterveydenhoitaja. Kouluterveydenhoitaja tekee vuosittaiset terveystarkastukset sekä toimii osana koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa. Osa terveystarkastuksista on laaja-alaisia, jolloin myös vanhemmat kutsutaan mukaan vastaanotolle ja tapaatte myös koululääkärin. Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun oppilashuoltohenkilöstön ja muiden tahojen kanssa.

• Kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja kouluterveydenhuollon palveluihin.
• Kouluterveydenhoitajat työskentelevät kouluilla virka-aikana. Kaikilla kouluilla terveydenhoitaja ei ole joka päivä paikalla. Kouluterveydenhoitajat tavoitat helpoiten puhelimitse tai Wilma-viestin välityksellä. Palvelu on maksutonta.

PERUSOPETUKSEN KOULUKURAATTORI

Perusopetuksen kuraattorilta saat apua perhe- ja kaverisuhteiden, käyttäytymisen, tunne-elämän ja koulunkäynnin haasteisiin. Kuraattori tukee sinua myös elämän muutos- ja kriisitilanteissa sekä kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Tavallisia tukikäyntien aiheita ovat esimerkiksi tunteiden hallinnan haasteet, poissaolot, pelot, ahdistuneisuus ja mielialan lasku.

Kuraattorin palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Yhteistyötä tehdään sovitusti opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan ja hänen perheensä muiden tarjolla olevien palveluiden piiriin.

• Kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja kuraattorin palveluihin.
• Kuraattoriin voit ottaa yhteyttä mm. Wilman kautta, puhelimitse, tekstiviestillä tai varata ajan suoraan kuraattorilta. Kuraattorin vastaanotot toteutuvat pääasiassa kouluilla koulupäivän aikana. Kuraattorit ottavat vastaan pääsääntöisesti ajanvarauksella. Palvelu on maksutonta.

PERUSOPETUKSEN KOULUPSYKOLOGI

Perusopetuksen koulupsykologilta saat apua tunne-elämän ja kehityksen haasteisiin. Tavallisia tukikäyntien aiheita ovat ahdistuneisuus, pelot, mielialan lasku ja elämäntilanteen kriisit. Koulupsykologin puoleen voit kääntyä oppimiseen liittyvissä ongelmissa silloin, kun koulun laajoista tukitoimista huolimatta herää kysymys siitä, mistä lapsen tai nuoren oppimisen vaikeuksissa on kyse. Yksilötyöskentelystä sovitaan tarvittaessa erikseen. Yhteistyötä tehdään sovitusti opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan ja hänen perheensä muiden tarjolla olevien palveluiden piiriin.

Koulupsykologin palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia.

• Kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja koulupsykologin palveluihin
• Koulupsykologiin voit ottaa yhteyttä Wilman kautta, puhelimitse tai tekstiviestillä. Koulupsykologien vastaanotot toteutuvat pääasiassa kouluilla koulupäivän aikana. Koulupsykologit ottavat vastaan pääsääntöisesti ajanvarauksella.
• Koulupsykologin tutkimusten tarvetta arvioidaan yhdessä erityisopettajien ja kouluterveydenhuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien kanssa. Koulupsykologin tutkimuksista ja niiden aikataulusta sovitaan yhdessä huoltajien kanssa.

Yhdessä hyvä -hanke

Pirkanmaan hyvinvointialueen 14 kunnassa on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön Yhdessä hyvä -hanketta. Sen tavoitteena on tukea yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämistä ja hankkeen pohjalta on laadittu käsikirja, jossa on konkreettisia toimintatapoja yhteisöllisen ilmapiirin luomiseksi kouluissa.

Läsnäolomallissa kuvataan toimintamalli, jolla tuetaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä, poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja seurantaan sekä niihin puuttumiseen.

Kouluun kiinnittymisen tukeminen

• Yhteisöllisen opiskeluhuollon toiminta on aktiivista ja sitä suunnitellaan ja kehitetään vuosittain.
• Koulussa vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
• Ryhmäyttäminen ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on osa koulun kaikkia oppitunteja ja tapahtumia.
• Opettajien kykyä kohdata ja huomata oppilaiden tarpeita tuetaan.
• Yhteistyö kodin ja koulun välillä on sujuvaa ja siihen kiinnitetään koulun arjessa huomiota.
• Luokanopettaja/-ohjaaja seuraa oppilaiden läsnäoloa koulussa systemaattisesti ja jatkuvasti, vähintään kerran viikossa.
• Oppilaat ja huoltajat tuntevat läsnäolomallin ja tietävät, miten hakea tukea koulunkäyntiin tarvittaessa.

Poissaoloista nousee huoli

• Luokanopettaja/luokanohjaaja keskustelee asiasta oppilaan kanssa, on yhteydessä huoltajiin ja sopii mahdollisesta yhteydenotosta opiskeluhuollon työntekijään.
• Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus omin sanoin kertoa poissaolotilanteestaan, vaikka hänen voi olla vaikea kertoa suoraan syytä poissaoloihin. Turvallinen ilmapiiri ilman syyttelyä ja uteliaan avoin lähestyminen voivat johdattaa oikeille jäljille. Syy voi olla yksinkertainen ja huoli osoittautua aiheettomaksi, mikä sekin on hyvä lopputulos.

Poissaoloja on yli 5%

• Luokanopettajan/luokanohjaajan tulee olla huoltajaan yhteydessä oppimisen tai koulunkäynnin tuen tarpeen selvittämiseksi.
• Yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään tarpeen vaatiessa.
• Pedagogisen tuen tarve pitää arvioida ja miettiä koulun tukitoimia ja poissaoloista johtuvaa mahdollista oppimisen vajeen korjaamista mm. tukiopetuksella.
• Tarvittaessa kutsutaan koolle yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä, josta tehdään muistio Wilmaan.
• Heräteviestit huoltajalle ja luokanohjaajalle Wilmassa.

Poissaoloja on yli 10%

• Kun poissaoloja on yli 10 prosenttia, on tärkeää arvioida niiden syyt huolellisesti.
• Mikäli poissaoloissa on epäselvyyttä tai oppilaan koulunkäynnistä on huolta, viimeistään tässä vaiheessa tilannetta ja tarvittavaa tukea on hyvä selvittää yksilökohtaisessa opiskeluhuoltopalaverissa, jossa voi olla mukana tarvittaessa koulun ulkopuolisia tahoja.
• Palaverissa keskustellaan, miten oppilaan poissaolemisen syitä voitaisiin ratkoa, miten koulu voi tukea koulunkäyntiä ja
• oppimista, miten tilannetta seurataan ja vastuutahot sekä seurantapalaveri. Samalla tarkistetaan oppilaan tuen vaihe.
• Koulukuraattorin johdolla tehdään tarvittaessa perusteellinen kartoitus ISAP, SRAS-kyselyillä tai koulunkäyntikyvyn arviointiseulalla.
• Heräteviestit huoltajalle, luokanohjaajalle, koulukuraattorille ja terveydenhoitajalle Wilmassa.

Poissaoloja on yli 20%

• Mikäli tukitoimista ja seurantapalavereista huolimatta huolestuttavat tai epäselvät poissaolot jatkuvat (yli 20%), tehdään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus konsultaation pohjalta.
• Koulu on tässä vaiheessa selvittänyt poissaolojen syitä omalta osaltaan ja käyttänyt koulun tukitoimia monipuolisesti.
• Lastensuojeluilmoituksen pohjana on huoli poissaolojen aiheuttamasta syrjäytymisriskistä ja normaalin kehityksen ja koulunkäynnin vaarantumisesta. Ilmoituksessa mainitaan koulussa jo tehdyt kartoitukset, tukitoimet sekä huoltajien kanssa tehty yhteistyö.
• Heräteviestit huoltajalle, luokanohjaajalle, koulukuraattorille, terveydenhoitajalle ja rehtorille Wilmassa.