Hyppää sisältöön

Nokianvirran Helmi -hankkeessa hoidettiin luontoa ─ ensi vuonna töitä jatkavat lampaat

Helmi-ohjelman rahoittamassa hankkeessa suunniteltiin ja vietiin käytäntöön lumo-toimia luonnontilan parantamiseksi. Haaviston alueella torjuttiin vieraslajeja, poistettiin kuusia lehdoista, avattiin umpeenkasvaneita niittyjä ja laajennettiin vuorijalavalehtoa taimia tienvarresta siirtämällä. Ensi vuonna luonnonhoidon avuksi saadaan lampaita.

Nokianvirran Helmi -hankkeen (2024─2026) toteutusaika päättyi lokakuussa. Hankkeessa tehtiin luonnonhoitotoimia Haaviston monimuotoisuudelle arvokkaalla alueella. Hankkeen vaikuttavin perintö näkyy kuitenkin lumo-toimien toteuttamisessa: hankkeessa saatiin kokemusta erityyppisten ongelmien taklaamisesta ja yhteistyöstä eri viranomaisten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa.

─ Vieraslajeja torjuttiin kaupungin puistoyksikön ja kesätyöntekijöiden voimin sekä yhteistyössä ratahallinnon, asukkaiden ja maanomistajien, yhdistysten ja seurojen kanssa. Utolassa torjuntatoimissa talkoilivat Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys ja Alhonojan yläjuoksulla BC Nokian naisten I-divisioonan joukkue, hanketyöntekijä Ria Kivirinne kertoo.

Kuvassa lehtipuita ja metsuri, maassa kaadettu pieni kuusi.

Lehtoja hoidettiin kuusia poistamalla. Kuva: infrapalvelut/puisto

Haasteellinen kohde

Haavistolla havaitut suojellut luontotyypit ja lajit, kuten rauhoitetut vuorijalava ja liito-orava, toivat omat haasteensa. Luonnonhoitotoimet täytyi myös yhteensovittaa alueen historiallisen kyläpaikan muinaismuistorakenteiden säilyttämisen kanssa.

─ Tällä kohteella on hyvin monta huomioitavaa asiaa. Lisäksi monet hoitotoimet piti rajata alueille, jotka ollaan vireillä olevassa asemakaavassa turvaamassa viheralueina. Vieraslajeja toki torjuttiin laajemminkin, etteivät uudet vieraslajit heti leviä takaisin arvoalueille, Kivirinne toteaa.

Kokoaan suurempi merkitys

Hankkeella on ollut myös merkittävä rooli erilaisten lumo-toimintamallien viemisessä käytäntöön.

─ Hanke pisti vauhtia lumo-toimiin, sillä se mahdollisti hanketyöntekijän palkkaamisen. Rialla on ollut iso rooli monien luonnonhoitotoimien toteuttamisessa ja käytäntöjen eteenpäin viemisessä, ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvonen kiittelee.

Esimerkiksi hoitotoimien paikkatietopohjaisesta dokumentoinnista on hyötyä jatkossa myös muissa luonnonhoitohankkeissa ja raportoinneissa. Kokemus erilaisten lupien hakemisesta ja rahoitushakemusten laatimisesta madaltaa osaltaan kynnystä hankerahoitusten hakemiseen myös tulevaisuudessa. Nokianvirran Helmi -hankkeen hyväksyttävät kokonaiskulut olivat 66 800 euroa, josta hankerahoitus kattoi 80 prosenttia. Kaupungin omavastuuosuus katettiin virkatyönä.

Kuvassa työasuinen henkilö raivaussahan kanssa kedolla.

Haaviston muinaismuistoniityllä torjuttiin umpeenkasvua kasvillisuutta niittämällä ja kuusia poistamalla. Kuva: infrapalvelut/puisto

Jatkoa seuraa

Vaikka hanke loppuu, luonnonhoito jatkuu. Ensi vuonna rantavyöhykkeen maisemaa avaavat lampaat. Jyrkän rantarinteen niittyjen ja ketojen hoito käsityönä olisi ollut hyvin työlästä, joten luonnon- ja maisemanhoitajiksi on nyt värvätty viiden vuoden sopimuksella lampaat. Lammasaita nousee vuorijalavalehdon laajennusalueiden pohjoispuolelle ja Haavistontietä lounaispuolelta sivuavan pellon päähän ensi keväänä.

Myös Museoviraston myöntämä muinaismuistoalueiden hoitolupa sekä vuorijalavien taimien siirtolupa Lupa- ja valvontavirastolta ovat voimassa viiden vuoden ajan.

Avauskuva: Vuorijalavalehdon laajennusalueelle siirrettiin n. 300 taimea Haavistontien varresta, jossa taimilla ei ole mahdollisuutta kasvaa suuriksi puiksi. Kuva: ympäristönsuojeluyksikkö.