Nokianvirran Helmi -hankkeelle lisäaikaa

Vuonna 2024 alkaneen kaksivuotisen luonnonhoitohankkeen toteuttamiselle on saatu lisäaikaa lokakuulle 2026 saakka. Hankkeessa on tehty hoito- ja käyttösuunnitelmia, torjuttu vieraslajeja, hoidettu historiallisen kyläpaikan niittyä ja laajennettu vuorijalavalehtoa. Jatkoajalla luonnonhoitotöitä on tavoitteena jatkaa myös monimuotoisuutta hoitavien lampaiden voimin.

Nokianvirran Helmi -hankkeen hankealue sijoittuu Haaviston ja Utolan monimuotoisuudelle arvokkaalle rantavyöhykkeelle. Hanke on saanut rahoitusta Helmi-elinympäristöohjelmasta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa aktiivisilla luonnonhoitotoimilla.

Yli 700 tuntia torjuntatyötä

Vieraslajitorjunnassa on ahkeroitu Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen järjestämissä talkoissa yhteensä 280 tuntia ja kaupungin omana työnä yhteensä 500 tuntia. Alueelle on viety infokylttejä ja kotitalouksiin on jaettu infokirjeitä vieraslajeista sekä niiden torjunnasta. Haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamin, torjunta ja hävittäminen kun on viime kädessä maanomistajan vastuulla.

─ Työ on myös tuottanut tulosta. Utolan suojeltua pähkinäpensaslehtoa ympäröivällä alueella jättipalsamia oli tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina, hanketyöntekijä Ria Kivirinne kertoo.

Torjuntaa, seurantaa ja tiedottamista on kuitenkin syytä jatkaa, sillä maaperän siemenpankista voi nousta lisää kasveja.

─ Haaviston kaltaisilla rehevillä lehtomailla vieraslajit leviävät helposti luontoon. Vaikka yksityishenkilöt saavat viedä peräkärryllisen puutarhajätettä maksutta Koukkujärven jäteasemalle, valitettavasti monet edelleen kippaavat puutarhajätteitä laittomasti kaupungin maille, Kivirinne jatkaa.

Vuorijalaville lisää tilaa

Hankkeessa on myös siirretty 268 rauhoitettua vuorijalavan taimea Haavistontien varresta vuorijalavalehdon laajennusalueille ELY-keskuksen myöntämällä poikkeamisluvalla. Siirtoja on tehty näkymäraivausten alueelta tienpenkalta, jossa jalavilla ei ole mahdollisuutta kasvaa koskaan suuriksi puiksi.

Tavoitteena on, että laajennusalueella taimet kasvaisivat suuriksi puiksi ja lehtometsäksi. Laajempi alue ylläpitää uhanalaisen lajin luonnonkannan perimää pienempää aluetta paremmin. Laajennusalue huomioidaan myös alueelle valmisteilla olevassa asemakaavassa.

Laajennusalueilla taimet on suojattu verkoilla, jotta ne eivät päätyisi parempiin suihin.

─ Taimien selviytymistä seurataan. Siirto erilaisiin valaistus- ja ympäristöoloihin on mille tahansa lajille riski, mutta toistaiseksi taimet näyttävät selvinneen melko hyvin. Talvi on tietysti vasta tulossa, Kivirinne pohtii.

Taimia kasvaa edelleen tienvarressa niin paljon, että siirtoluvalle on tarkoitus hakea jatkoa vielä ainakin toiselle 300:lle taimelle. Lisätaimet on tarkoitus siirtää uudelle läheisellä pellolla sijaitsevalle laajennusalueelle.

Historiallinen kyläniitty

Junaradan ja Haavistontien kulmaan jäävällä historiallisella kyläniityllä on torjuttu umpeenkasvua kitkemällä, niittämällä, raivaamalla vesaikkoa ja poistamalla varjostavia kuusia. Hoitotoimet on tehty siten, että alueen muinaismuistot, rakennusten kivijalat ja uuninpohjat, on huomioitu hoitotoimien toteuttamisessa. Hoitotoimet edellyttivät Museoviraston hoitolupaa.

Jatkossa alueelle on tarkoituksena toteuttaa luonto- ja kulttuuripolku opastauluineen, joissa kerrottaisiin alueen luonnosta ja historiasta.

Ensi vuonna töihin halutaan lampaita

Hankkeelle saatiin valtion Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitusta, jota voidaan myöntää 80 prosenttia toteutuneista kuluista, maksimissaan noin 53 400 euroa. Koska hankeajan lopussa oli ilmeistä, ettei kaikkia suunniteltuja toimia ehditä toteuttaa eikä siten koko rahoitusta saada käytettyä hankeaikana, haettiin toteuttamiselle jatkoaikaa vuoden 2026 lokakuulle. Jatkoaika myönnettiin: päätöksen mukaan jatkoajalla kokonaiskuluja saa syntyä vielä noin 20 000 euroa.

Jatkoajalla tarkoituksena on jatkaa suunniteltujen luonnonhoitotoimien tekemistä, toteuttaa vielä yksi uusi vuorijalavalehdon laajennusalue ja jatkaa vieraslajien torjuntatoimia. Nokianvirran puustoisen rantavyöhykkeen ja viljellyn pellon väliin jäävän vanhan laidunmaan luonnonhoitotöihin on tarkoituksena hankkia lampaita.

─ Tuo alue ei ole ollut suotuisinta viljelyyn, koska rinne on paikoin jyrkkä. Alueella onkin vanhan laidunmaan piirteitä, puustoisia ja pensaikkoisia alueita, jotka laikuttavat avoimempia niittyalueita. Niittyalueet ovat kuitenkin kasvamassa umpeen, ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvonen pohtii.

Jyrkän rinnealueen hoitaminen niittämällä olisi haasteellista, mutta lampaille työ saattaisi hyvinkin maistua.

─ Olemme jatkoaikahakemuksessa esittäneet tätä lampaiden hankintaa luonnonhoitotyöhön, ja se on rahoittajan puolelta hyväksytty. Myös Pirkanmaan ELY-keskuksesta suunnitelmalle on näytetty vihreää valoa, Hirvonen kiittelee.

Nokianvirran Helmi -hankealue sijoittuu luonnon monimuotoisuuden keskittymälle, jolla tavataan lukuisia uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Alueen luonnon monimuotoisuuden taustalla on tavallista ravinteikkaampi kallio- ja maaperä, sekä erilaisten elinympäristöjen vaihettumat: joen rantalehdot, purojen ja norouomien kosteat lehdot, avoimien niittyjen ja metsien reunat, kalliopaljastumat.

Avauskuva: Haavistontien varresta kaivettuja vuorijalavan taimia matkalla laajennusalueelle. Kuva: Ympäristönsuojeluyksikkö.

Lisätietoja:

Ria Kivirinne
projektityöntekijä Nokianvirran Helmi -hanke
040 665 66 80
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi

Anne Hirvonen
ympäristönsuojelusuunnittelija
040 133 44 51
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi