Kynäjalavien täydennysistutusta jatkettiin
Viime syksynä aloitettua rauhoitettujen kynäjalavien täydennysistutushanketta jatkettiin istuttamalla Pyhäjärven rantaan lisää paikallisten puiden siemenistä kasvatettuja taimia yhteistyössä Villi Vyöhyke -yhdistyksen kanssa.
Viime vuonna hankkeessa istutetut taimet ovat selvinneet ensimmäisestä vuodestaan hyvin. Nyt viime vuonna istutetut taimet saivat täydennyksenä rinnalleen uusia taimia. Villi vyöhyke -yhdistyksen hoivissa kasvaneet taimet istutettiin torstaina joulukuun 11. päivä ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaiselle alueelle. Myös nämä uudet taimet ovat luonnonkantaa ja siten rauhoitettuja. Istutukset myös suojattiin kasvinsyöjiltä.
Yhteistyössä yhdistys
Villi vyöhyke ry toimii vapaaehtoisten voimin monimuotoisuuden vahvistamiseksi erityisesti kaupunkiympäristöissä, erimerkiksi erilaisia kaupunkiniittyjä viljelemällä.
─ Erilaisten istutusten tulokset näkyvät selvästi maisemassa, joten työ on hyvin palkitsevaa, yhdistyksen vapaaehtoinen Emmi Seppänen sanoo.
Viisi vapaaehtoista saapui kynäjalavien istutuspuuhiin yhdistyksen kotipaikalta Tampereelta. Yhdistyksellä on kuitenkin jäseniä ja viljelykohteita eri puolilla maata, Turusta Ouluun.
─ Yhdistyksen vapaaehtoisena pääsee myös tutustumaan erilaisiin paikkoihin samalla kun tekee tärkeää työtä luontokadon torjumiseksi, Seppänen kertoo.
Kynäjalavan arvo on 452 euroa
Viime vuonna jotkut kynäjalavan taimet kohtasivat ilkivaltaa ja taimia revittiin maasta. Hiljattain kynäjalava on saanut myös laskennallisen korvausarvon, joka on 452 euroa.
─ Kaupungin maalla ei saa tehdä omin päin puuston raivauksia eikä tietenkään repiä istutuksia. Jos tällaista näkee, asiasta voi ilmoittaa suoraan poliisille, puistopuutarhuri Meri Siitoinen sanoo.
Kynäjalavan kaikki osat ovat rauhoitettuja, myös siemenet. Siten hanke on edellyttänyt ELY-keskuksen lupaa poiketa luonnonsuojelulain mukaisesta rauhoituksesta.
Harvinainen tulvarantojen laji
Kynäjalavaa kasvaa lähinnä Vanajaveden ja Pyhäjärven Kuloveden rannoilla. Kynäjalavan siemen itää vain otollisissa oloissa tulvarannoilla ja ilmeisesti luontainen itäminen edellyttää siemenen riittävää vettymistä.
Kynäjalavan täydennysistutuksilla vahvistetaan rantavyöhykkeen monimuotoisuutta ja annetaan luonnolle takaisin menetyksiä, joita taimien mahdollinen tahatonkin karsiminen rannoilta on aiheuttanut.
Kynäjalavan kasvutapa on pysty, tosin avoimella paikalla se voi kasvaa pallomaisemmaksikin. Kynäjalavan 7─15 cm pitkä, päältä kiiltävä lehti on toispuoleinen, sahalaitainen ja sen alapinta on harmahtava ja pehmeäkarvainen. Lehtiruodista haarautuu 12─16 haaratonta sivusuonta, siinä missä vuorijalavan sivusuonet haarautuvat. Kynäjalava kasvaa tulvarannoilla, kun taas vuorijalavaa tavataan yleensä kuivemmilla paikoilla kivennäismailla. Myös vuorijalava on vaarantunut ja rauhoitettu.
Kuvat: Ympäristönsuojeluyksikkö
Lisätietoja:
Anne Hirvonen
ympäristönsuojelusuunnittelija
040 133 44 51
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi
