Harvinaisia ketokasveja siirrettiin uuselinympäristöön
Yleisöhavaintona kaupungin tietoon tullut ketonoidanlukkoesiintymä sai aikaan pelastusoperaation, jossa kaupungin puistoyksikkö kävi kaivamassa rakentamiseen kaavoitetulta tontilta havaitut harvalukuiset ketonoidanlukot talteen. Kasvit istutettiin vanhan hiekkakuopan etelärinteeseen Maatialanharjulle.
Monia ketojen lajeja uhkaa elinympäristöjen umpeenkasvu. Pientilat ja laiduntavien eläinten avoimena pitämät pihapiirit, pienet kedot ja niityt ovat katoamassa maisemasta maaseudun rakennemuutoksen myötä ja tilakokojen kasvaessa. Kaikki perinnebiotoopit on arvioitu luontotyyppeinä erittäin tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Elinympäristöjen hävitessä myös monet niukkaravinteisten ketojen lajit ovat hätää kärsimässä.
Ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) on silmälläpidettäväksi luokiteltu pienehkö itiökasvi, joka on arvioitu Pirkanmaalla alueellisesti uhanalaiseksi. Luontoharrastajan havaitsemat kasvit kasvoivat Koillis-Nokialla vanhalla tienpohjalla teollisuuskäyttöön kaavoitetulla tontilla, joka oli ollut aukkoa jo useiden vuosien ajan.
Hiekkakuopan uuselinympäristö
Maatialanharjulla sijaitsevalla vanhalla hiekkakuopalla on lehtipuuvesaikon keskellä pienialainen etelään avautuva avoin rinne, jota on hoidettu ketona Villi vyöhyke -yhdistyksen toimesta. Hiekkarinteeseen on kylvetty paahdeketolajien siemeniä, jotka on kerätty pirkanmaalaisista kasveista.
Ketonoidanlukot siirrettiin tähän uuselinympäristöön. Ketonoidanlukko on esiintymiseltään oikukas, eikä siirron onnistumisesta ole varmuutta. Varmaa kuitenkin on, että entisellä kasvupaikalla ympäristö tulee muuttumaan liikaa.
─ Maatialanharjulla tiedetään esiintyneen ketonoidanlukkoa, vaikka sitä ei olekaan nyt viime vuosina havaittu. Siten myös tämä uuselinympäristö voi hyvinkin olla lajille mieleen, vaikka kasvien siirto onkin aina riski. Istutuspaikat valittiin puolivarjosta, jotta ne muistuttaisivat olosuhteiltaan paikkaa, josta kasvit siirrettiin, Nokian kaupungin vastaava puistopuutarhuri Mirka Törmälä kertoo.
Vastaava puistopuutarhuri Mirka Törmälä hiekkakuopan uuselinympäristössä, jonne kasvit siirrettiin. Siirrossa varmistettiin, ettei mukana siirry vieraslajeja.
Oikulliset noidanlukot
Ennen siirtoa asiasta konsultointiin Metsähallituksen Luontopalveluiden asiantuntijaa.
─ Ei kuulemma kannata masentua, jos ketonoidanlukot eivät vielä ensi vuonna nouse uudelle paikalle. Laji on esiintymiseltään oikukas myös luontaisilla esiintymispaikoillaan, kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvonen sanoo.
─ Osa kasvien itiölavoista oli jo kuihtunut, mutta joissakin itiölava oli vielä jäljellä. Siten kasvien on mahdollista levittää itiöitä myös tähän uuteen elinympäristöönsä. Mukana siirrettiin myös jonkun verran maata seuralaiskasveineen, johon noidanlukot ovat jo varistaneet itiöitään, Törmälä kuvailee.
Älä kokeile kotona
Vaikka ketonoidanlukko on alueellisesti uhanalainen, se ei ole rauhoitettu. Kasvien siirtäminen vaatii kuitenkin aina vähintään maanomistajan luvan. Tässä tapauksessa sekä siirtoalue että siirtokohde ovat kaupungin maalla.
─ Luonnosta ei pidä mennä siirtämään kasveja omaan puutarhaansa ilman lupaa. Yleensä kasvuolot myös muuttuvat niin merkittävästi, etteivät luonnonkasvit, etenkään harvinaiset, puutarhoissa menesty, Törmälä muistuttaa.
Toisaalta luontoon ei saa myöskään levittää puutarhalajeja. Yksityiset ihmiset voivat viedä maksutta peräkärryllisen puutarhajätettä Koukkujärven jäteasemalle.
─ Ilmaston muuttuminen parantaa puutarhakasvien menestymistä luonnossa luonnonlajien kustannuksella. Jo nyt vieraslajien torjunta vie paljon resursseja. Laki velvoittaa maanomistajaa hävittämään haitalliset vieraslajit maaltaan, Törmälä toteaa.
Siirrettyjen ketonoidanlukkojen (etualalla) paikat tallennettiin tarkkuus-gps-laitteella jatkoseurantaa varten.
Kuvat: Ympäristönsuojeluyksikkö
