Harjuniityn asemakaavan nimi muuttuu – kaava etenee ehdotusvaiheeseen

Harjuniityn seisakealueen asemakaavan valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa kaavaehdotus tuodaan kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Kaavatyö on käynnistynyt vuonna 2023, ja luonnosvaihe oli nähtävillä loppuvuodesta 2023. Kaavaehdotuksen keskiössä on Harjuniityn lähijunaseisake, siihen liittyvät kulkuyhteydet ja liityntäpysäköinti sekä seisakkeeseen tukeutuva maankäyttö.
– Kaavassa on haettu ratkaisua, jossa junaseisake toimii alueen rakenteellisena lähtökohtana ja ympäröivä maankäyttö tukee joukkoliikenteen käyttöä ja sujuvaa arkea, sanoo Nokian kaupungin projektiarkkitehti Jorma Hakola.
Kaavan nimi täsmentyy kuvaamaan sisältöä
Kaavan nimi muuttuu Harjuniityn keskustan asemakaavasta Harjuniityn seisakealueen asemakaavaksi. Nimenmuutos kuvaa kaavan painopistettä ja tekee selkeämmäksi sen, mihin alueen kehittäminen perustuu. Samalla nimenvaihdos selkeyttää viestintää tilanteessa, jossa Harjuniityn alueella on käynnissä useita eri kaavaprosesseja eri kaavatasoilla.
– Uusi nimi auttaa erottamaan tämän asemakaavan Harjuniityn muista kaavoista ja tuo selkeästi esiin junaseisakkeen keskeisen roolin alueen kehittämisessä, toteaa Nokian kaupungin maankäyttöjohtaja Kari Stenlund.
Pitkäjänteinen kaavatyö ja merkitys Harjuniitylle
Harjuniityn seisakealueen asemakaava koskee laajaa aluetta Nokianvirran ja Siuronvaltatien välissä. Tavoitteena on mahdollistaa lähijunaliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa asuminen, palvelut ja liikkuminen sijoittuvat kävelyetäisyydelle seisakkeesta. Asemakaavatyö on osa pidempää kehityskaarta, jossa Harjuniittyä on tarkasteltu kasvavana ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana alueena. Seisakkeen pohjoispuolelle osoitetaan lähipalvelujen korttelialue suurta päiväkotia ja kauppaliikettä varten
Kaavassa huomioidaan myös alueen luonto- ja kulttuuriarvot sekä virkistysreitit. Harjuniitylle kaava luo edellytykset hallitulle kasvulle ja paremmille liikenneyhteyksille, ja Nokialle se on osa laajempaa joukkoliikenteeseen ja kestävään maankäyttöön perustuvaa kehitystä.
Kari Stenlund
Maankäyttöjohtaja
Jorma Hakola
Projektiarkkitehti






























































