Tietoa ravitsemussuosituksista

Ravitsemussuositukset ohjaavat terveyttä edistävään ruokavalioon. Ravitsemussuositukset laatii Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee

Suomalaisten ravitsemussuositusten lähtökohtana on suomalaisten terveys ja kansallinen ruokakulttuuri. Ravitsemussuositukset tähtäävät pitkän aikavälin hyvinvointiin. Niiden taustalla on pitkäaikaista tutkimustietoa terveyttä edistävistä vaikutuksista, joiden perusteella kyseistä ruokavaliota voidaan suositella.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu koko väestölle. Ne soveltuvat perusterveille, kohtuullisesti liikkuville aikuisille. Lisäksi ne sopivat useimmiten myös sellaisinaan tyypin 2 diabeetikoille ja sepelvaltimotautia sairastaville.

Mitä sitten suositellaan?

Ravitsemussuosituksissa esitetyt luvut kuvaavat tärkeimpien ravintoaineiden kuten hiilihydraattien, rasvojen, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavaa saantia. Suositusten mukainen ruoka on koostumukseltaan monipuolista ja vaihtelevaa sekä terveellistä ja hyvänmakuista.

Toisin sanoen terveyttä edistävässä ruoassa on vähän kovaa rasvaa, kohtuullisesti pehmeää rasvaa, runsaasti kuituja, vähän suolaa ja sokeria sekä sopivasti energiaa suhteessa syöjän kuluttamaan päivittäiseen energiamäärään.

Elimistömme tarvitsee kaikkia perusravintoaineita jonkin verran.

  • Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde ja muun muassa aivot tarvitsevat niitä toimiakseen.
  • Ilman rasvoja rasva-aineenvaihduntakaan ei toimi. Myös painoaan pudottava siis tarvitsee kohtuullisesti hyviä rasvoja ruokavalioonsa. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien saannin ja imeytymisen takia, sekä hormonitoimintaan. Rasvan laatuun kuitenkin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, näkyvä pehmeä rasva on terveellistä, mutta kova piilorasva epäterveellistä.
  • Proteiineja puolestaan tarvitaan lihasten ja luuston rakennusaineena.

Terveyttä edistävän ruokavalion koostamista helpottamaan on kehitetty ruokakolmio. Myös lautasmalli toimii hyvin edelleen, ja sen avulla on helppo hahmottaa syömistä ja ateriakokonaisuuksia yksittäisillä aterioilla.

  • Helppo vinkki juuresten, kasvisten, marjojen ja hedelmien syöntiin on muistaa syödä päivittäin kuusi omaa kourallista vastaava määrä. Sama ohje sopii myös lapsille.

Ateriarytmi on kaiken a ja o

Ensimmäinen kuntoon laitettava asia on ehdottomasti ruokailurytmi.

Oikea ruokarytmi auttaa pitämään verensokerin tasaisena, jaksamaan ja ohjaa syömään kohtuullisen kokoisia aterioita yhdellä kertaa. Tätä kautta houkutus naposteluun vähenee ja painonhallintakin onnistuu paremmin.

  • Säännöllinen ateriarytmi pitää sisällään aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan sekä 1-2 välipalaa. Ateriat voi koostaa terveellisesti myös eväsruokailulla.

Kun arkiruokailu on kunnossa, voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella silloin tällöin tai juhlapäivinä.