Nokianvirran Helmi -hankkeessa hoidetaan Haaviston niittyä


Siimaleikkurit surisivat ja haravat heiluivat, kun kaupungin puistoyksikön työntekijät niittivät junaradan ja Haavistontien kulmaan jäävää niittyä, joka tunnetaan myös historiallisen kylän paikkana. Niitty oli monin paikoin jo pahoin vesakoitumassa ja kasvamassa umpeen. Nokianvirran Helmi -hankkeessa toteutettua luonnonhoitoa varten on haettu hoitolupa Museovirastolta, jotta muinaismuistokohteet tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi.

Kuvassa kaksi kaupungin työntekijää haravoi niittyä.

Nokianvirran Helmi -hankkeessa tavoitteena on parantaa erityisen luontorikkaan Haaviston-Utolan alueen luonnon monimuotoisuutta. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmia, vuorijavalehtoa on laajennettu ja vieraslajeja on torjuttu. Tavoitteena on parantaa alueella esiintyvien luontotyyppien ja uhanalaisten lajien menestymistä, esimerkiksi poistamalla lehdoista kuusia ja niittämällä umpeenkasvavia niittyjä.

Historiallinen kyläniitty

Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvun alkupuolelta asti. Haaviston niityllä vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on eri-ikäisiä rakenteita: vuoden 1903 pitäjänkartassa alueelle on merkitty Heikkilän talo. Niityllä kasvillisuuden osin peittämänä on edelleen nähtävissä erilaisia kiviröykkiöitä, rakennusten ja uunien pohjia. Vanha asutus näkyy myös kasvillisuudessa siten, että alueella on esimerkiksi joitakin vanhoja omenapuita ja istutusperäisiä pensaita.

─ Olemme laatineet hoitosuunnitelman yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa yhteisellä maastokäynnillä, jossa merkitsimme muinaismuistot maastoon ja pohdimme kunkin kohteen kohdalla, mitä hoitotoimia kohteiden säilyminen sallii tai edellyttää, hankekoordinaattori Ria Kivirinne kertoo.

Luonnonhoitotoimet suunniteltiin siten, että ne tukevat historiallisten rakenteiden säilymistä. Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi poistettavien puiden kaatosuuntien ja raivaukseen apuna käytettävän kevyen kaluston ajolinjojen suunnittelemista.

Niityn köyhdyttäminen rikastuttaa lajistoa

Vaikka kallioiset alueet ovat säilyneet monilajisina ja pienruohoisina, alavammat alueet ovat kasvamassa umpeen. Niitto toteutetaan valikoiden siten, että matalamman kasvillisuuden alueilla vaateliaan ketolajiston annetaan siementää rauhassa, mutta rehevöityneitä koiranputken ja nokkosen valtaamia alavampia alueita niitetään. Niittojäte kerätään ja viedään pois, mikä pidemmällä tähtäimellä vähentää ravinteita niityllä ja hillitsee siten umpeenkasvua, suosien alkuperäisiä karumman maaperän keto- ja niittylajeja.

─ Kaikeksi onneksi niitylle ei ole levinnyt esimerkiksi haitallista vieraslajia lupiinia, sillä sen tehokas poistaminen edellyttää yleensä myös juurien kaivamista. Muinaismuistoalueella kun ei saa kaivaa ilman erillistä lupaa ja arkeologin läsnäoloa, Kivirinne naurahtaa.

Nyt kun lintujen pesimäaika on jo ohi, voidaan kohteella aloittaa myös suunnitellut puiden poistot umpeenkasvun torjumiseksi ja avoimien niitty- ja ketoalueiden säilyttämiseksi.

Luonto- ja kulttuuripolku suunnitteilla

Jatkossa alueelle on suunnitteilla luonto- ja kulttuuripolku, joka kiertäisi muinaismuistokohteilla. Polun varrelle on tarkoitus sijoittaa opastauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta, muinaismuistoista ja luontoarvoista.

Nokianvirran Helmi -hanke on saanut rahoitusta valtion Helmi -elinympäristöohjelmasta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa konkreettisilla luonnonhoitotöillä. Luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen toteuttaa tavoitetta lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen kääntämiseksi elpymisen tielle. Luonnon monimuotoisuuden parantaminen luonnonhoitotoimilla tukee samalla ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä monilajiset ja erirakenteiset luontoympäristöt kestävät paremmin myös muuttuvia olosuhteita.

 

Nokialla 11.8.2025

Lisätietoja:

Ria Kivirinne
Nokianvirran Helmi -hanke, projektityöntekijä
044 906 12 45
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi

Anne Hirvonen
ympäristönsuojelusuunnittelija
040 133 44 51
etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi

Avauskuva: Puistopuutarhuri Meri Siitoinen ja hanketyöntekijä Ria Kivirinne haravoimassa niittyjätettä poiskuljettavaksi. Kuva: Ympäristönsuojeluyksikkö.