Kulttuuriympäristöt
 Pitäjänsillan (1893) takaa näkyvät Nokia-yhtiön juuret: paperitehtaan varhaisia rakennuksia |
 Tehdassaari |
Nokian tunnetuimmat ja mielenkiintoisimmat kulttuuriympäristöt ovat teollisuusympäristöjä, ovathan Nokia-konsernin juuret täällä.
Nokianvirran varteen kasvanut punatiilinen rakennuskanta muodostaa vesistön kanssa maisemallisen kokonaisuuden, jonka nokialainen on voinut yhdistää työhön ja toimeentuloon jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kumitehtaan yhtenäinen fasadi on lähes puolen kilometrin pituinen: itäpäässä syntyy edelleen renkaita, länsipäädyssä aikanaan jalkineita.
Vanhimpien Nokia-yhtiön rakennusten äärelle pääsee laskeutumalla kanavan erottamalle Tehdassaarelle Nokianvirran pohjoisrannalla, jossa rakennuksista kerrotaan opaskyltein. Saari on toimivan teollisuuden aluetta, joten siellä on syytä noudattaa varovaisuutta.
Nokian tehdaslaitosten kokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriýmpäristöjen (RKY) luetteloon. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1890
 Tie Tampereelta |
 Lukkarin puustelli Pirkkalaistien varressa, taustalla kirkko |
Nokianvirran lisäksi maisemaan ja yhdyskunnan rakentumiseen on vaikuttanut harju, joka kulkee Sarpatista jatkuen Viikinharjuna kohti Siuroa.
Viikinharjun laelle kohosi 1837 intendentinkonttorissa C.L. Engelin johdolla suunniteltu empirekirkko. Kirkko näkyi pitkälle, mikä oli tarkoituskin, sillä silloinen Pirkkalan pitäjä, jonka emäkirkko nykyinen kirkkomme oli, jatkui kauas Pyhäjärven eteläpuolelle.
Kirkko ja kirkonmäen rakennukset sekä vieressä olevat hautausmaat muodostavat kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon.
Valkamankatu on vanha reitti Pyhäjärven valkamaan. Kirkon alapuolitse kulkeva Pirkkalaistie on osa keskiaikaista kulkuväylää, joka yhdisti Turun linnan Hämeen linnaan.
Tie Tampereelta kulki Nokialle siis sadat vuodet Vihnussillalta nykyistä Pirkkalaistietä kumitehtaalle, kunnes kaupunkirakenteen muutti valtion työnä 1930-luvulla valmistunut Nokian valtatie.
Pirkkalaistien varrella on Viikin kartano viljelymaisemineen. Kartanon talouskeskus siirtyi maantien varteen vesireittien jäätyä pois käytöstä. Koivukujan päässä seisovat ikiaikaiset Viikin männyt, "Isoäiti" ja "Isoisä".
 Nokianvirta |
 Siuronkoski |
Vuolas Nokianvirta yhdistää Pyhäjärven vedet alapuoliseen Kuloveteen, jota myöten pääsee Siuronkoskelle, toiseen vesivoiman ansiosta syntyneeseen teollisuusmaisemaan.
Turun linnasta Hämeen linnaan jo keskiajalla kulkenut yleinen maantie halkoo myös Siuron maisemaa. Siuronkoski ylittyy kuusiaukkoista kivisiltaa pitkin.
Siuronkoski oli vesiväylien solmukohta, jonka erinomaisia yhteyksiä lisäsivät maantie ja rautatie. Ei ihme, että kosken molemmin puolin syntyi hieno teollinen yhdyskunta, jonka pienipiirteinen asutus on elävä yhä tänään.
Siuronkoski molemmin puolin sekä Siuron rautatieasema kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon
 |
Nokia on kirkkojen kaupunki. Vanhin kirkoistamme sijaitsee Suoniemellä (Stenman 1803), missä kirkkomaan yhteydessä on yhä tallella aikanaan yleinen, nykyisin harvinaistunut leikkaushuone. Leikkaushuonerakennus on säilynyt myös Nokian kirkkomaalla.
Tottijärven empiretyylinen kirkko on 1840-luvulta, piirustukset laadittiin intendentinkonttorissa CL Engelin johdolla. Viereinen barokkitapuli (Mikko Lajander) on vanhempi.
Siuronkallion korkeimmalla laella seisoo jugendpiirteinen puukirkko torneineen (Tiitola 1910). Erämaahenkinen Pinsiön kirkko on nuorin (1950). Yksi kirkkoerikoisuuksistamme on Pitkäniemen sairaalakirkko (Magnus Schjerfbeck 1899).
 |
Komea arkkitehtoninen kokonaisuus on Pitkäniemen sairaala, joka avattiin käyttöön vuonna 1900. Monet sairaalan ylilääkäreistä olivat kiinnostuneita puutarhanhoidosta. Sairaala-alueen puisto onkin erityisen runsaslajinen, ja siellä viihtyy myös kirjava fauna. Pitkäniemen päärakennuksessa on sairaalan oma kirkko. Käytöstä poistettu sairaalan hautausmaa sijaitsee Sarpatinharjussa.
Pitkäniemen sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon.
