Martti ja Sirkka-Liisa Helinin taidekokoelma

Filosofian maisteri, tietokirjailija Martti Helin ja hänen puolisonsa kirjeenvaihtaja Sirkka-Liisa Helin lahjoittivat Nokian kaupungille vuonna 1999 kaikkiaan lähes 1 400 esineen taidekokoelman. Lahjakirjan mukaan kaupunki osoittaa kokoelman käyttöön sopivat tilat sekä aikanaan kustantaa ja vastaa niissä tapahtuvasta ohjeiden mukaisesta taidemuseotoiminnasta. Tilat ovat tulossa keskustaan nousevaan uuteen pääkirjastoon, johon tulee myös kulttuuri- ja nuorisotiloja. Rakennuksen arvioitu valmistumisvuosi on 2018.

Helin-kokoelma käsittää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja taideteollisuusesineitä. Viimeksi mainitut muodostavat kokoelman laajimman osan. Oman osuutensa kokoelmassa muodostaa taidemaalari Tuomas Helinin teosten kokonaisuus. Se on otettu vastaan erillisenä lahjoituksena erikseen määritellyin ehdoin. Helin-kokoelmaan kuuluu laaja taidekirjasto, joka monelta osin liittyy kokoelman taideteoksiin ja tuo siten iloa tutkimustyöhön.

Toistaiseksi kokoelmaa on säilytetään varastoituna. Ensimmäinen Helinien kokoelmasta koottu näyttely Kontakteja järjestettiin vuonna 2000 Taidetalossa. Näyttely esitteli makupaloja kokoelmasta ja kertoi samalla Helinien henkilökohtaisista taiteilijakontakteista. Samalla luonnollisesti kaupunkilaiset saivat ensikontaktin kokoelmaan. Kontakteja-näyttelyn jälkeen oli vuorossa Veistoksellista vuonna 2007. Seuraavana vuonna esillä oli Kolme ystävää: Kanerva, Pohjola ja Toivonen, joka esitteli Helinin perheen taiteilijaystävien Raimo Kanervan, Gunnar Pohjolan ja Taisto Toivosen teoksia. Vuoden 2009 esillä oli maalaustaiteen näyttely Tamperelaiset Nokialla. Lisäksi Martti Helinin omaan kuvakäsitykseen ja taideilmaisuun on voitu tutustua hänen kahdessa omassa Taidetalo-näyttelyssään.

 

Martti Helin 1928 - 2012

Martti Helin kasvoi poliisin ja kansakoulun opettajan perheessä Nokialla ja kirjoitti ylioppilaaksi Nokian yhteislyseosta. Hän suoritti Turun yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon 1957. Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli Emäkosken yhteiskoulussa Nokialla. Vuonna 1960 Helin siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtajaksi Seinäjoelle, jossa hän tapasi myös tulevan vaimonsa Sirkka-Liisan. Seinäjoelta Martti Helin siirtyi vasta perustetun Pirkanmaan maakuntaliiton kulttuuriasiamieheksi ja melkein saman tien Tampereen kaupungin palvelukseen, mistä alkoi lähes 30-vuotinen työura. Hän toimi aluksi kaupunginjohtaja Lindforsin kansliasihteerinä. Vuonna 1969 hän aloitti uudessa museotoimenjohtajan virassa, josta jäi eläkkeelle vuonna 1990. Tarmokas viranhoito toi mukanaan myös lukuisia mielenkiintoisia luottamustoimia, joihin Helin paneutui antaumuksella.

Museotoimenjohtajana Martti Helinin mielenkiinto oli yhteiskunnallisessa kehityksessä ja lähimenneisyydessä, jonka dokumentoinnin hän koki erityisen tärkeäksi. Kokoelmien runsas kartuttaminen antoi hänelle lisänimen ”Romu”, jolla moni hänet tunsi loppuun saakka. Koska Tampereen kaupungin museot toimivat samalla maakunnallisena museona, Martti Helin vaikutti voimakkaasti kulttuuriperinnön vaalimiseen myös muualla Pirkanmaalla. Hän mm. lausui syntysanat Vammalan vanhan kirjallisuuden päiville vuonna 1984. Rakennussuojelu oli yksi Helinin lukuisista kiinnostuksen kohteista. Hän toimi taustalla mm. Tampereen kauppahallin talon säilyttämiseksi ja sai aikaan, että Amurin työläiskaupunginosasta jäi purkutoimien ulkopuolelle yksi puutalokortteli myöhempine museoineen. FT Solveig Sjöberg-Pietarinen käytti Martti Helinin museonäkemystä ja Amurin työläismuseota vuonna 2004 julkaistun väitöskirjansa keskeisenä materiaalina.

Taiteet olivat osa Martti Helinin elämää jo kouluvuosista lähtien, mieluisimpina kirjallisuus ja kuvataiteet. Eläkkeellä Martti Helinistä sukeutui lyyrikko, joka julkaisi kymmenkunta runoteosta. Helinin runous on kertovaa ja vahvaa. Runojen lisäksi Helin on julkaissut tietoteoksia mm. kuvataiteen, kirkko- ja hautausmaakulttuurin sekä ruokakulttuurin aloilta. Yksi rakkaimmista harrastuksista oli ruuanlaitto: ne, joita on vuosikymmenten varrella kutsuttu aterialle Tampereen kotiin tai Sastamalan Lantulaan, eivät unohda kokemiaan makuelämyksiä, jotka syntyivät huolella valmistetuista lähiruoka-aineksista.

Martti ja Sirkka-Liisa Helinin kiinnostuksesta kuvataiteeseen ja muotoiluun kehkeytyi yhteisten vuosikymmenten aikana taidekokoelma, jonka Helinit lahjoittivat vuonna 1999 Nokian kaupungille. Kokoelmalle tulee näyttelytilat suunnitteilla olevan pääkirjaston yhteyteen.   

Martti Helin toimi Tampereen kaupungin kansliasihteerinä kunnallispolitiikan ytimessä. Hän seurasi kunnallisia asioita mielenkiinnolla loppuun saakka ja omasi niistä vankat mielipiteet. Parhaiten hänet muistetaan kuitenkin pirkanmaalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentajana ja vaalijana. Hän on todennut eräässä haastattelussa: ”Pirkanmaalaiseksi tunnustautumistani varmaankin tukee se, että olen täällä syntynyt, täältä olivat molemmat edesmenneet vanhempani, täällä on ollut tärkein virkatyöni, täällä olen saanut olla erilaisissa luottamustehtävissä. Olen ollut, niin kuvittelen, pirkanmaalaisuuden rakennustalkoissa."

Martti Helinin hauta on Nokian alahautausmaalla, paikassa, joka on hänen vanhempiensakin viimeinen leposija.

Kaisa Kirkko-Jaakkola