Nokian museot

Hinttalan kotiseututalo
Hinttalan pirtti ja pihapiirin suuri pirkkalankoivu
Käsityö- ja kuvataidenäyttelyitä
Näkymä museopirtistä
Isonkiven-Järvinen
Sirenin pirtti
Työläiskotimuseon esineistöä
Työläiskotimuseon esineistöä

Nokian museoihin kuuluvat alkuperäisellä paikallaan sijaitsevan Hinttalan talon 1800-luvun pihapiiri museopirtteineen ja kahviloineen sekä työläiskodit Viikinharjun kupeessa. Museoiden ystävä tutustuu Nokialla myös Pitkäniemen sairaalan historiasta kertovaan sairaalamuseoon ja Nokian kirkon kirkkomuseoon.

Hinttalan kotiseututalo ja museopirtti

Tämä sivusto kertoo Hinttalan historiasta.
Ajankohtaiset tapahtumatiedot löytyvät
täältä.
Nokian museot koostuvat kahdesta rakennusryhmästä, Hinttalan tilan pihapiiristä sekä työläiskotialueesta. Hinttalan rakennusryhmä kertoo 1800-luvulla vallinneesta talonpoikaiskulttuurista, työläiskodit puolestaan Nokian teollisesta yhteisöstä joka alkoi kehittyä Nokianvirran varrelle saman vuosisadan lopulla.

Opastuksia Hinttalassa

Nokian ja Pirkkalan Matkailuoppaat ry. opastaa Hinttalan kotiseututalolla tilauksesta pientä korvausta vastaan. 
Opastilaukset Kaija Hakala, p. 040 506 1796, kaija.hakala@nokiankaupunki.fi  

Hinttalan historiaa

Vanha valtamaantie, Turuntie, on kulkenut suurin piirtein nykyisen Pirkkalaistien kohdalla vuosisadat. Kun sieltä katsoo pohjoiseen, edessä on harju eli kangas, jonka taakse muodostui Kankaantaustan eli Kankaantaan kylä. Hinttala oli yksi vauraan Kankaantaan kylän taloista. Varhaisin tieto Hinttalan asukkaista on löydettävissä jo 1400-luvulta. Isännistä vanhin asiakirjatieto on 1540-luvulla käyttöön otetuissa ensimmäisissä maakirjoissa. Tuolloin Kankaantakana oli kymmenen talonpoikaistaloa.
1680-luvulla Ruotsi-Suomessa toteutettiin ruotujakolaitos. Uudessa järjestelyssä Hinttala nimitettiin sotilasvirkataloksi, Porin jalkaväkirykmentin majoitusmestarin puustelliksi. Porvoon valtiopäivien päätöksen mukaisesti ruotujakolaitos lakkautettiin vuonna 1810. Valtiopäivillä aatelisto pyysi, että puustellien isännille myönnettäisiin eliniäksi entiset palkkaedut, jolloin kapteeni Gripenberg jatkoi Hinttalan isännyyttä 1830-luvulle asti. Tämän jälkeen Hinttala vuokrattiin talopoikastilaksi seudun talonpojille.
Pirkkalan kuntakokouksien pitopaikaksi Hinttala vuokrattiin v.1870. Kuntakokouksia pidettiin Hinttalan avarassa pirtissä vuodeen 1896 asti sekä myöhemmin vuosina 1915-20. Pirkkalan kunta vuokrasi Hinttalan valtiolta vuonna 1923. Hinttala toimi alkuvuosina kunnantoimistona. Myös Pirkkalan kunnansihteeri asui Hinttalassa muutamia vuosia. Nokian kauppalanvaltuusto piti 100-vuotisjuhlakokouksensa Hinttalan pirtissä kesäkuussa 1970.
Kankaantaan kylän koulutoimi alkoi Hinttalassa 1. syyskuuta 1893. Ensimmäisenä opettajana toimi Anni Stark. Kahden kouluvuoden jälkeen koulu siirtyi Heikkilään ja vihdoin 1900 uuteen koulutaloon Vihnusjärven rannalle, nykyisen vanhainkodin tuntumaan.

Museona

Vuonna 1946 perustettu Nokia-Seura otti päätehtäväkseen Hinttalan ränsistyneiden rakennusten pelastamisen ja Nokian kotiseutumuseon aikaansaamisen. Nokian kauppala lahjoitti Hinttalan Nokia-Seuralle tammikuussa 1947. Kunnostustyöt aloitettiin 1949, ja museo voitiin avata yleisölle syksyllä 1954.
Hinttalan keskeiset rakennukset seisovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan umpipihamuodossa. Miespihan puolella on kirkon kanssa samanikäinen pirttirakennus (1839), uudempi pytinki (1852) sekä talousrakennuksia, joista osa on siirretty alueelle muualta.
Pihan itäpäädyn aittarivi siirrettiin Villilästä moottoritien alta 1970-luvun alussa. Aitta toimii kesäaikaan kädentaitajien ja paikallisten taiteilijoiden näyttelytiloina.
Aittarivin kulmalla oleva savusauna on siirretty Hinttalaan Karkun Kärppälästä. Pihan komean Pirkkalankoivun katveessa sijaitsee vilja-aitta. Hinttalan entisistä rakennuksista on purettu luhdin takana sijainnut navetta ja nykyisellä katualueella ollut talli.
Umpipihan jakava kaksikerroksinen luhtiaitta on pääosin varastokäytössä. Jäljellä karjapihan puolella ovat puuliiteri ja porttirakennus, entinen rehulato. Porttirakennukset katoksen alitse kulki aikoinaan tie Penttilän taloon. Katokseen on sijoitettu suosta esiin nostettu ruuhi, pärehöylä ja viskuri ja vajan ulkopuolelle hevoskierron ratas. 

Kotiseututalolla tapahtuu

Nokian kaupunki otti kesäkuussa 2008 vastaan Nokia-Seura ry:n lahjoituksena seuran aiemmin ylläpitämät museot kokoelmineen ja arkistoineen. Nokian kaupungin kulttuuripalvelut vastaa käytännössä museon toiminnasta yhdessä tilapalveluiden kanssa, joka puolestaan huolehtii rakennusten ylläpidosta.
Nokianvaltatien suuntainen pirttirakennus on alueen varsinainen museo, joka on sisustettu 1800-luvun talonpoikaiskalustein. Tunnelmallisessa pytingissä toimii kesäkahvila. Museo ja aitat ovat avoinna kesäaikaan, jolloin alueella järjestetään kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä.

Hinttalan kotiseututalo ja työläiskotimuseot
Nokianvaltatie 5, 37100 Nokia
Hinttalan kesäoppaat p. 050 395 8801
Kulttuurikoordinaattori Pia Keltti p. 040 133 4101, pia.keltti(at)nokiankaupunki.fi
Vapaa-aikapalveluiden asiakaspalvelu p. 03 5652 0100, vapaa-aikakeskus(at)nokiankaupunki.fi

Tutustu Hinttalan ajankohtaisiin tapahtumiin

Työläiskotimuseot

Nokian teollistuminen alkoi 1860-luvun lopussa paperitehtaan perustamisesta, jolloin Nokialla oli 681 asukasta. Ensimmäiset työväenasunnot yhtiö rakennutti aidatulle tehdasalueelle Nokianvirran tuntumaan. Lähelle Laajanojaa, nykyisen paperitehtaan portin tuntumaan syntyi myöhemmin punamullattujen tehtaan työväen asuntojen Punainen harju. Kun tehdas 1900-luvun alussa rakennutti Laajanojan toiselle puolen valkoisiksi maalattujen virkailija-asuntojen ryhmän, se sai nimekseen Valkoinen harju. Näitä kahta aluetta yhdisti Laajanojan ylittänyt Lemmensilta.

Tehtaita lähellä olleelle Harjulle alkoi muodostua työväen asutusalue, mistä maanomistajat Viikin kartano ja Penttilän talo vuokrasivat tontteja. Harjusta kasvoi vähitellen Nokian keskusta.

Koskenmäki Nokianvirran eteläpuolella oli vanhastaan paperitehtaalaisten asuinalue. Taloja omistivat sekä yksityiset että tehdas. Nokian työläiskotimuseon nykyiset rakennukset on siirretty Koskenmäestä. Nokia-Seura osti Martta Sireniltä paritupatyyppisen hirsimökin talousrakennuksineen osoitteesta Orelinkatu 8. Viikinharjun kupeeseen ne siirrettiin 1976. Sirenin pirttiin kuuluvat tupa, keittiö, kamari ja lautarakenteinen porstua. Mökin ulkohirteen on veistetty vuosiluku 1885. Tuvan sisustus noudatteleekin tsaarinaikaista, 1800-luvun lopun asumisen mallia. Sirenin tuvassa esittäytyy erikoisuutena nokialainen ”vilttikulttuuri”: paperikoneessa käytetystä huovasta valmistettiin erilaisia käyttötekstiileijä: housuja, hameita, lapasia, tallukkaita, verhoja ja peitteitä. Kolme vuotta myöhemmin seura siirsi Sirenin pirtin viereen  Koskenmäen saunan tienhaarasta pakkarin mökin, joka sai takaisin vanhan nimensä Isonkiven-Järvinen. Isonkiven-Järvisen mökin kamari ja keittiö noudattelevat 1920- ja 1930-lukujen paperitehtaalaisten asumistapaa. Paperivilttiä on Isonkiven-Järviselläkin ja tehtaan koneremmiä, josta Utolankalliolta peräisin olevan pukkisängyn pohja on valmistettu. Mökin ulkoseinän emalikyltin kirjain B kertoo, että rakennus on kuulunut paperitehtaan taloihin.

Alue on toistaiseksi yleisöltä suljettuna, koska välittömässä läheisyydessä tehdään maansiirto- ja tienrakennustöitä ja yhteys museopihaan on täytynyt katkaista.

Nokian kirkko
Pinsiön kirkko
Siuron kirkko

Kirkkomuseo ja Nokian kirkot

Nokian pääkirkon alakerrassa sijaitsee kirkkomuseo, jossa on esillä kirkon ja seurakunnan roolista ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa kertova kirkollisten esineiden kokoelma.

Katso Nokian seurakunnan virtuaaliesittely museosta

Tutustumisen arvoisia ovat myös Nokian kauniit kirkot, joista tunnetuin on Carl Ludwig Engelin piirtämä, vuonna 1837 valmistunut pääkirkko. Pääkirkon lisäksi Nokialla sijaitsevat Pinsiön, Siuron, Suoniemen, Tottijärven ja Pitkäniemen kirkot.

Lue lisää Nokian kirkoista

Nokian pääkirkko ja kirkkomuseo, Pirkkalaistie 2
37100 Nokia, p. (03) 2804 228
Avoinna tilauksesta.
www.nokianseurakunta.fi

Pitkäniemen sairaalamuseo

Vuonna 1975 perustettu Pitkäniemen sairaalamuseo kertoo värikkäästi mielisairaanhoidosta Pitkäniemen keskuslaitoksessa, joka avattiin vuonna 1900. Museo sijaitsee Linna-rakennuksessa ja on avoinna sopimuksen mukaan.


Pitkäniemen Linna, 33800 Pitkäniemi
p. 050 3068 135
www.pshp.fi

Museot verkossa - Pirkanmaan museokompassi

Museokompassi on maakunnan museoiden yhteinen museoportaali, josta museot ja niiden perustiedot on löydettävissä helposti ja hauskasti. Portaalin suunnittelusta ja tietojen säännöllisestä päivittämisestä vastaa Pirkanmaan maakuntamuseo.

Tutustu Museokompassiin

 

Siiri -tietokanta

Siiri on Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteinen tietokanta. Siirissä on noin 80 000 valokuvaa ja 30 000 esinettä pääasiassa Tampereen ja Pirkanmaan alueen museoiden kokoelmista.

Siiriin on taltioitu myös Nokian historian kuvia, joita voi tilata maksua vastaan käytettäväksi esimerkiksi julkaisuissa. Hakuohjeita löydät alla olevasta tekstistä.

Lisätietoja:
Miia Granath, p. 050 395 8817

Tutustu kuviin ja esineisiin

Valokuvien selaaminen Siiri-tietokannassa:

Voit hakea kohteita valokuva- ja esinekokoelmista perushaun tai tarkennetun haun avulla. Siirry hakusivuille valitsemalla ruudun oikeasta yläkulmasta perushaku- tai tarkennettu haku -valikoista Esine tai Valokuva. Perushakuun voit kirjoittaa vapaita hakusanoja. Järjestelmä tuottaa listauksen hakuasi parhaiten vastaavista kohteista. Mikäli perushaku tuottaa liian vähän tai ei lainkaan kohteita, tai vaihtoehtoisesti liian suuren määrän tuloksia selattavaksi, kannattaa kokeilla tarkennettua hakua.

Nokian historian kuvat löytyvät helpoiten haulla "Vanhat Nokia-kuvat", jolloin saa selattavakseen kaikki kuvat Nokiasta. Nokian valokuvakokoelman kuvia kannattaa hakea esimerkiksi rakennusten, kadun nimien ja kaupunginosien nimien avulla sekä yleisillä asiasanoilla, kuten: keskustat, rakennukset, heinänkorjuu, liikunta, ryhmäkuvat, teollisuus, tehtaat, ilmakuvat.

Tarkennetulla haulla voit hakea samanaikaisesti useilla eri kriteereillä, esimerkiksi asiasanoilla ja aikakausilla tai valokuvaajan nimellä ja kuvauspaikalla. Lisäksi voit rajata tai laajentaa saamiasi hakutuloksia lisätoiminnoilla.

Jos hakusi ei tuo tulosta, käytä katkaisumerkkiä * (tähti). Esim. kumite* hakee kuvia sanoilla kumiteollisuus ja Kumitehdas.