Isyys-, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat

Lapsen isyys ja huolto

Lapsi, jonka vanhemmat eivät ole naimisissa ei ole samassa asemassa kuin aviolapsi. Jotta lapsi saisi aviolapsen aseman, on isyys käytävä tunnustamassa lastenvalvojan luona.

Isyyden tunnustaminen vahvistetaan maistraatissa. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan isän ja lapsen sukulaissuhde, mikä antaa lapselle:

• oikeuden saada elatusta 18 ikävuoteen saakka
• oikeuden isän sukunimeen
• perimisoikeuden isäänsä ja isänpuoleisiin sukulaisiin
• oikeuden isän eläke- ja vakuutusetuuksiin

Jos isyys on epävarma, on mahdollista suorittaa DNA-tutkimus. Tutkimus on maksuton.

Mikäli mies alkaa isyyden vahvistamisen jälkeen epäillä isyyttään, on hänen vastattava DNA-tutkimuksen kustannuksista ja hoidettava mahdollinen isyyden kumoaminen oikeusteitse.

Jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voidaan isä velvoittaa DNA-tutkimuksiin ja isyys vahvistaa oikeusteitse.

Äidillä on mahdollisuus kieltää isyyden selvittäminen, jos hän esimerkiksi arvelee sen olevan lapsen edun vastaista. Jos lapsella ei ole isää, on hänellä oikeus saada kunnan maksamaa elatustukea.

Isyyden vahvistamisen jälkeenkin pelkästään äiti on lapsen huoltaja, mutta vanhemmat voivat halutessaan sopia yhteishuollosta.

Lapsen huolto

Eron jälkeen lapsen huolto voidaan järjestää joko sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen huolto voidaan uskoa molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, kun vanhemmat eivät asu yhdessä. Huolto ja huoltajuus tarkoittavat nimenomaan vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisissa asioissa. Sen sijaan elatusvelvollisuus ja tapaamis- ja luonapito-oikeudet ratkeavat eri sääntöjen mukaan. Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi huoltaja vai ei.

Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta ja tekevät yhdessä niitä koskevat päätökset. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta (mm. päivähoito, koulu, terveydenhoito). Yhteishuolto ei poista lapsilisän yksinhuoltajakorotusta eikä vaikuta elatusmaksun määrään.

Yhteishuolto onnistuu parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät keskenään ratkaisemaan lapseen liittyviä asioita ja heidän välillään vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys.

Yksinhuolto puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsen huolto voidaan uskoa vain toiselle vanhemmalle, vaikka molemmat ovat soveliaita huoltajaksi. Vanhemmat voivat sopia keskenään, tuleeko lapsen huoltajaksi isä vai äiti. Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voi päättää yksinhuollosta.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle oikeuden pitää erosta huolimatta yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Sisällöllisesti tapaamissopimus voidaan muotoilla kutakuinkin vapaasti. Yleisintä on, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa joka toinen viikonloppu sekä viettää hänen kanssaan yksi tai kaksi pidempää ajanjaksoa tavallisesti koulujen loma-aikoina. Usein vahvistetaan myös juhlapyhiä koskevia järjestelyjä. Näiden mukaan lapsi viettää joulun, pääsiäisen ja oman syntymäpäivänsä vuorovuosin kummankin vanhemman luona.

Standardin mukainen tapaamissopimus ei ole kuitenkaan välttämätön. Lapsen ikä samoin kuin lapsen ja vanhemman suhteen laatu saattaa joskus edellyttää tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen määräajaksi on yksi keino, jolla muuttuvia olosuhteita (mm. lapsen ikä, koulunkäynnin aloittaminen, lapsen ja vanhemman vieraantunut suhde) voidaan ottaa huomioon.

Lähtökohtaisesti tärkeää on huolehtia siitä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde jatkuu vanhempien erosta huolimatta. Oleellisinta tapaamisjärjestelyjen onnistumisessa on vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja huomioida toisen vanhemman toiveita.

Elatusapu

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusturvalla tarkoitetaan lapsen elatuksen varmistamista siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusturva pitää sisällään elatusavun ja elatustuen. Erotilanteessa se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa osuutensa elatusapuna, rahasuorituksena tilille, johon lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on käyttöoikeus. Elatusapu on tarkoitettu lapsen tarpeisiin. Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä muu elatusvastuu.

Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä. Viime aikoina elatusavun laskemiseen on usein sovellettu kolmiportaista mallia:

1. arvioidaan lapsen tarve, joka otetaan laskennalliseksi lähtökohdaksi.
2. otetaan huomioon vähentävinä tekijöinä perhepoliittiset etuudet (lapsilisä) ja lapsen oma elatuskyky.
3. vertaillaan molempien vanhempien nettotuloja, ja arvioidaan kummallekin koituva elatusvastuusuhde, joka ei välttämättä ole yhtä suuri, koska vanhempien tulot ja varallisuus voivat olla hyvin eritasoiset. Lopuksi tarkistetaan elatusvelvollisen maksukyky, niin että hänelle jää välttämättömien menojen vähentämisen jälkeen riittävästi varoja elinkustannuksiinsa.

Mikäli elatusavusta tehdään nollasopimus tai muutoin alle elatustuen jäävä sopimus elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn perusteella, tulee siitä olla maininta sopimuksessa. Tällöin lähihuoltajalla on oikeus saada puuttuva osa ns. ei-korvattavana elatustukena. Elatustuen määrä on tällä hetkellä 136,41 euroa/kk.

Kansaneläkelaitos maksaa elatustukea lapselle, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusvelvollisen maksukyky on oleellisesti heikentynyt tilapäisesti. Tukea voidaan maksaa myös silloin, jos elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn johdosta tai kun au-lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen ja elatusavun sopiminen ovat kesken. Elatustukea voi myös saada sillä perusteella, että elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi. Elatustuen maksaminen on 1.4.2009 lukien siirtynyt kunnilta Kansaneläkelaitokselle.

Elatusapua tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa, mikäli elinkustannusindeksi on noussut edellisen vuoden lokakuussa vähintään 5 % viimeksi tapahtunutta elatusapujen korottamista vastanneesta indeksiluvusta. 1.1.2009 lukien elatusapuihin tuli 5 %:n suuruinen indeksikorotus. Korotus koskee ennen 1.1.2007 vahvistettuja elatusapuja. Elatusapuja on tätä ennen korotettu 5 %:lla vuoden 2007 alusta. Vuonna 2008 elatusapuihin ei tullut indeksikorotusta. Indeksikorotukset lasketaan elatusavun vahvistamisvuoden mukaan siten, että vahvistamisvuotta seuraava indeksikorotus hypätään yli ja vasta seuraava korottaa elatusapua ellei elatussopimuksessa toisin mainita.

Indeksilaki tulee muuttumaan vuoden 2010 alusta.

Yhteystiedot

Lastenvalvoja, (03) 3118 8247, soittoajat: ma - pe klo 11.00 - 12.00

Kansaneläkelaitos Nokia puh. 020 635 9100