Perheoikeudelliset palvelut

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustamalla. Jos avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen äiti ja mies ovat varmoja lapsen isyydestä, voi isyyden tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ja toissijaisesti lastenvalvojan luona. Äidin kotikunnan lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä ja tunnustamisasiakirjojen lähettämisestä maistraattiin. Maistraatti hyväksyy isyyden tunnustamisen. Lue lisää...

Lisätietoja lastenvalvojalta tai neuvolan terveydenhoitajilta.

Lapsen huolto

Eron jälkeen lapsen huolto voidaan järjestää joko sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen huolto voidaan uskoa molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, kun vanhemmat eivät asu yhdessä. Huolto ja huoltajuus tarkoittavat nimenomaan vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisissa asioissa. Sen sijaan elatusvelvollisuus ja tapaamis- ja luonapito-oikeudet ratkeavat eri sääntöjen mukaan. Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi huoltaja vai ei.

Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta ja tekevät yhdessä niitä koskevat päätökset. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta (mm. päivähoito, koulu, terveydenhoito). Yhteishuolto ei poista lapsilisän yksinhuoltajakorotusta eikä vaikuta elatusmaksun määrään.

Yhteishuolto onnistuu parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät keskenään ratkaisemaan lapseen liittyviä asioita ja heidän välillään vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys.

Yksinhuolto puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsen huolto voidaan uskoa vain toiselle vanhemmalle, vaikka molemmat ovat soveliaita huoltajaksi. Vanhemmat voivat sopia keskenään, tuleeko lapsen huoltajaksi isä vai äiti. Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voi päättää yksinhuollosta.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle oikeuden pitää erosta huolimatta yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Sisällöllisesti tapaamissopimus voidaan muotoilla kutakuinkin vapaasti. Yleisintä on, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa joka toinen viikonloppu sekä viettää hänen kanssaan yksi tai kaksi pidempää ajanjaksoa tavallisesti koulujen loma-aikoina. Usein vahvistetaan myös juhlapyhiä koskevia järjestelyjä. Näiden mukaan lapsi viettää joulun, pääsiäisen ja oman syntymäpäivänsä vuorovuosin kummankin vanhemman luona.

Standardin mukainen tapaamissopimus ei ole kuitenkaan välttämätön. Lapsen ikä samoin kuin lapsen ja vanhemman suhteen laatu saattaa joskus edellyttää tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen määräajaksi on yksi keino, jolla muuttuvia olosuhteita (mm. lapsen ikä, koulunkäynnin aloittaminen, lapsen ja vanhemman vieraantunut suhde) voidaan ottaa huomioon.

Lähtökohtaisesti tärkeää on huolehtia siitä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde jatkuu vanhempien erosta huolimatta. Oleellisinta tapaamisjärjestelyjen onnistumisessa on vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja huomioida toisen vanhemman toiveita.

Elatusapu

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusturvalla tarkoitetaan lapsen elatuksen varmistamista siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusturva pitää sisällään elatusavun ja elatustuen. Erotilanteessa se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa osuutensa elatusapuna, rahasuorituksena tilille, johon lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on käyttöoikeus. Elatusapu on tarkoitettu lapsen tarpeisiin. Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä muu elatusvastuu.

Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä. Viime aikoina elatusavun laskemiseen on usein sovellettu kolmiportaista mallia:

  1. arvioidaan lapsen tarve, joka otetaan laskennalliseksi lähtökohdaksi.
  2. otetaan huomioon vähentävinä tekijöinä perhepoliittiset etuudet (lapsilisä) ja lapsen oma elatuskyky.
  3. vertaillaan molempien vanhempien nettotuloja, ja arvioidaan kummallekin koituva elatusvastuusuhde, joka ei välttämättä ole yhtä suuri, koska vanhempien tulot ja varallisuus voivat olla hyvin eritasoiset. Lopuksi tarkistetaan elatusvelvollisen maksukyky, niin että hänelle jää välttämättömien menojen vähentämisen jälkeen riittävästi varoja elinkustannuksiinsa.

Varallisuusselvitys elatussopimusta varten Tulosta ja täytä varallisuusselvityslomake ja ota se mukaasi lastenvalvoja-ajalle.

Mikäli elatusavusta tehdään nollasopimus tai muutoin alle elatustuen jäävä sopimus elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn perusteella, tulee siitä olla maininta sopimuksessa. Tällöin lähihuoltajalla on oikeus saada puuttuva osa ns. ei-korvattavana elatustukena. Elatustuen määrä on 1.1.2016 lukien 154,77 euroa/lapsi/kk.

Kansaneläkelaitos maksaa elatustukea lapselle, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusvelvollisen maksukyky on oleellisesti heikentynyt tilapäisesti. Tukea voidaan maksaa myös silloin, jos elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn johdosta tai kun au-lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen ja elatusavun sopiminen ovat kesken. Elatustukea voi myös saada sillä perusteella, että elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

Elatusapua koskevat indeksilain mukaiset indeksikorotukset.

Elatustuen ja elatusavun indeksikorotukset

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 0,47 % vuoden 2017 alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin tarkistukseen.  Täysimääräinen elatustuki on 1.1.2017 lukien 155,49 euroa kuukaudessa lasta kohden.
 
Kela muuttaa maksussa olevat elatustuet automaattisesti. Elatusvelvollisen tulee maksaa 0,47 prosentilla korotettua elatusapua 1.1.2017 alkaen. Jos Kela maksaa lapsesta elatustukea, Kela ilmoittaa kirjeellä uuden elatusavun määrän.
 
Tarkistus koskee kaikkia voimassaolevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta.
 
Lisätietoja asiakkaille
Kelan lapsiperheiden palvelunumero arkisin 8–18, puh. 020 692 206.

Linkki Kelan sivuille

Yhteystiedot

Lastenvalvoja
Sari Pihlajamäki puh. 050 3958 744
Puhelinaika ma-pe klo 11-12

Lastenvalvojapalvelut toimivat supistetusti kesäaikana. Viikoilla 25 sekä 28-31 lastenvalvojan puhelinaika on ainostaan keskiviikkoisin klo 11-12 ajanvarauksia varten.

Elatustuen ja elatusavun indeksikorotukset

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 0,47 % vuoden 2017 alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin tarkistukseen.  Täysimääräinen elatustuki on 1.1.2017 lukien 155,50 euroa kuukaudessa lasta kohden.
 
Lisätietoja asiakkaille
Kelan lapsiperheiden palvelunumero arkisin 8–18, puh. 020 692 206.

Linkki Kelan sivuille