Vammaisneuvosto

Vammaisneuvosto on Nokian kaupunginhallituksen asettama yhteistyöelin, jossa on kolme kaupungin valitsemaa ja kolme vammaisjärjestöjen esittämää jäsentä sekä sihteeri.

Vammaisneuvoston tehtävänä on muun muassa

·     edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Nokialla

·     seurata erityisesti vammaispalvelujen, terveydenhuollon ja kuntoutumismahdollisuuksien kehitystä Nokian kaupungissa

·     tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille

Vammaisneuvoston kokoonpano 2011 - 2012

Puheenjohtaja
Vilho Siltanen (Miete ry.)
Majakatu 14, 37130 NOKIA
Puh. 040 - 5049 210
sähköposti: vilho.siltanen@netti.fi

Pentti Matikka (MS-yhdistys)
Heidi Rekola (Nokian Invalidit)
Taikku Törmä (luottamushenkilö)
Juhani Toiminen (Tekninen keskus)
Maija-Liisa Vuorinen (luottamushenkilö)

Vammaispalveluohjelma  2012 – 2016

Vammaispalveluohjelman tavoitteet:

-  Edistetään ja ylläpidetään itsenäistä suoriutumista, itsemääräämisoikeutta ja  yhteiskunnallista osallisuutta

- Turvataan riittävät palvelu

- Kehitetään palvelurakennetta ja toimintakäytäntöjä 

 Vammaispalveluohjelman sisältö:

1. Itsenäisen elämän mahdollistaminen

2. Esteettömyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen

3. Asenteisiin vaikuttaminen

4. Palveluiden oikea kohdentaminen

1. Itsenäisen elämän mahdollistaminen 

• Asiakaslähtöinen tuki ammatillisen palvelussuunnittelun avulla eri elämänvaiheisiin (kotiin, päiväkotiin, kouluun ja työelämään)
   
• Aktivoidaan tarvittaessa vammaisen tukiverkkoon mukaan hänen koko sosiaalinen verkostonsa, myös ns. kolmas sektori
   
• Huomioidaan aikuisen vammaisen vastuu omasta elämästään

2. Esteettömyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen 

• Painopiste ympäristön suunnittelussa, uudis- ja korjausrakentamisessa esteettömyyteen:
  • tiedotetaan esteettömästä rakentamisesta rakentajia
  • katu-, tie- ja piharakentamisen esteettömyys
  • rakenneratkaisuissa huomioitava esteettömät sisäänkäynnit, hahmottamista tukevat pohjaratkaisut ja värit sekä akustiikkaa parantavat rakenteet, ml. induktiosilmukka 
  • huomioidaan julkisten tilojen opasteissa näkemistä helpottavat kontrastit
  • rakennusvalvonnan tulee pyytää vammaisneuvostolta lausunto rakentamisen ja korjaamisen esteettömyydestä ennen rakennuslupien myöntämistä, varsinkin jos kyseessä on julkiseen käyttöön tuleva rakennus.
     
• Esteettömät kulttuuri-, vapaa-aika- ja koulutuspalvelut, ml. Työväenopisto
  
  
  • tilaisuuksien tarjoaminen esteettömissä tiloissa
  • huomioidaan eri vammaryhmien erityistarpeet, jotka mahdollistavat ns. normaalipalveluiden saavutettavuuden
     
• Kaupungin viestintä  
  
• huomioidaan erityisryhmät tiedottamisessa, erityisesti kriisiviestinnässä, esim. TV- tiedotteet eivät tavoita näkövammaisia
• Internet-viestinnässä tulisi huomioida sisällön luettavuus erilaisilla apuohjelmilla
• tiedotteissa selkokielinen ilmaisu (tekstien rakenne ja fontit) 

3. Asenteisiin vaikuttaminen

Kaupungin henkilöstölle koulutustarjottimelle velvoittavaa koulutusta vammaisuudesta ja esteettömyydestä; vammaisten huomioiminen voi olla hyvin pieniä käytännön oivalluksia

• Kaupungin tulisi omalla toiminnallaan toimia esimerkkinä vammaisten työllistämisessä
• Järjestetään tilaisuuksia ja tapahtumia (myös kolmannen sektorin järjestämänä), joissa luontevaa kohtaamista vammaisten ja vammattomien välillä
• Edistetään vammaisjärjestöjen yhteistyötä
• Lasten ja nuorten parlamenttiin mukaan vammaisten edustaja

4. Palveluiden oikea kohdentaminen

• Ammatillinen palvelusuunnittelu
• kaupungin sektorirajat ylittävän osaamisen hyödyntäminen ja yhteistyötoimintatapojen kehittäminen
• hyödynnetään soveltuvia toimintakykymittaristoja yhdenvertaisessa palvelutarpeen arvioinnissa   
• ennakoidaan palvelutarpeita ja arvioidaan resurssien kohdentumista palvelutarpeiden mukaan

• Etsitään aktiivisesti yhteistyötahoja ja toimintamalleja riittävien asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseen
  • otetaan käyttöön muualla hyviksi havaittuja käytäntöjä, vrt. seutuyhteistyö
  • hyödynnetään kehittyvää tekniikkaa
  • erilaisten palvelutuotantotapojen vertailu sekä taloudellisesti että laadullisesti

• Huolehditaan henkilökunnan ammattitaidosta ja riittävyydestä
  • tarjotaan ajantasaista täydennyskoulutusta
  •  tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa